Tukimaksujen turvaaminen on nyt ministerin ykköstehtävä

Ruokavirastossa viljelijätukihallinnosta vastaavassa viljelijätukiyksikössä pelätään, että valtionhallinnon säästöt aiheuttavat viljelijätukimaksatusten lykkääntymisen viimevuotista myöhemmäksi (MT 12.6.). Ainakin ympäristösitoumuksen ja ekojärjestelmätuen maksut siirtyvät suurella todennäköisyydellä vuodenvaihteen yli. Myös muita marras- ja joulukuussa maksettavaksi aiottuja tukia saattaa lykkääntyä ensi vuodelle, ja pahimmillaan keväänkin eläinpalkkiomaksatuksia jouduttaisiin näiden tieltä siirtämään aiottua myöhemmäksi.

Jo viime vuonna tukimaksuaikataulua myöhennettiin edellisvuosina totutusta. Syynä oli EU-tukikauden vaihtumisen myötä kaikissa jäsenmaissa käyttöön otettu tukiehtojen satelliittiseuranta ja sen myötä pidentynyt tukihakuaika muutosvaiheineen. Nyt vaarana on, että Ruokavirastossa keväällä käydyissä yt-neuvotteluissa päätetyt koko henkilökuntaan koskevat ja tukimaksatusten kannalta kriittiseen vaiheeseen ajoittuvat 14 vuorokauden lomautukset vesittävät viime vuonna käyttöön otetun aikataulun.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi MT Liven haastattelussa keskiviikkona 12.6., että kyse on selittelystä. Kyse on enemmästä. Itse asiassa uhka tukimaksatusaikataulun siirtymisestä on todellinen ja iso. MT:n tietojen mukaan jo aiempien säästöjen vuoksi työntekijöitä on EU:n maksajavirastotehtäviä hoitavassa Ruokaviraston viljelijätukiyksikössä liian vähän maatalouden yhä monimutkaisemmaksi käyneen tukijärjestelmän hallinnointiin. Tukimaksut eivät hoidu virastossa ”nappia painamalla” vaan niiden maksaminen oikein, oikeilla perusteilla oikeille hakijoille edellyttää suurta työmäärää, eikä käsipareja ole tähänkään asti ollut viljelijätukiyksikössä peukaloitaan pyörittämässä.

Tukihallinnosta puhuttaessa täytyy muistaa, että Ruokavirastolla on elintarvikeketjussa runsaasti erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä on aidosti niin ruokaketjun kuin yhteiskunnankin kannalta kriittisiä eli sellaisia, että ne eivät kestä lomautusten aiheuttamaa taukoa ja viivästymistä. Kaikki Ruokaviraston tehtävät eivät tällaisia ole. Lisäksi Ruokavirastolle on sälytetty tehtäviä, joista voitaisiin jopa luopua ilman vahinkoa: hyvänä esimerkkinä on Sanna Marinin (sd.) hallituksen Ruokavirastolle sälyttämä koirarekisteri, jonka epäonnistumisesta on uutisoitu sen käyttöönotosta lähtien.

Viraston yli tuhannesta työntekijästä viljelijätukien parissa työskentelee todellisuudessa vain pieni osa, noin kymmenen prosenttia. Siitä huolimatta Ruokaviraston yt-neuvotteluissa yhteiskunnan ja ruokaketjun kannalta kriittiseksi toiminnoksi luokiteltiin ainoastaan teurastamoiden lihantarkastus. Maksajavirastotehtävien määrittäminen viraston kriittisiksi toiminnoiksi ei olisi suistanut viraston taloutta raiteiltaan eikä olisi lisännyt kohtuuttomasti lomautusten taakkaa viraston muissa yksiköissä.

Lisäksi on muistettava, että maksajavirasto on kaikesta tekemisestään vastuussa viljelijöiden ja maa- ja metsätalousministeriön ohella myös EU:n komissiolle. Mikäli maksajavirasto ei suoriudu tehtävistään EU:n asettamissa raameissa, komissio voi langettaa Suomelle rahoituskorjauksia eli käytännössä leikata maksettavia tukia. Nämä leikkaukset lankeavat suoraan veronmaksajien piikkiin ja vesittävät osaltaan Ruokaviraston yt-neuvotteluilla saavutettavia säästöjä.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on monen kuukauden ajan vakuuttanut, että syksynkin tuet tullaan maksamaan viimevuotisen aikataulun mukaisesti. Mikäli ministeriö aidosti haluaa turvata tämän tavoitteen toteutumisen, maksajavirastolle on annettava mahdollisuudet onnistua tässä tehtävässään. Käytännössä ministeriön on puututtava yt-neuvotteluissa tehtyihin linjauksiin ja edellytettävä virastolta, että viljelijätukihallinto määritellään viraston kriittiseksi toiminnoksi.