WTO-päätöksen sanelema tuotannon vähennys johti Norjassa maitopulaan — "Pandemia lisää tuttujen ja turvallisten tuotteiden kysyntää"
Maidon tuottajahinta oli Norjassa heinäkuussa 0.4 euroa litralta.
Norjassa oli lähes 6 000 maitotilaa vuonna 2018. Kuva: marita ruohorantaNorjassa kotimaisten maitotuotteiden kulutuksen väheneminen oli pitkäaikainen trendi aina tämän vuoden kevääseen asti. Niinpä vuosi sitten maassa päätettiin supistaa maidontuotantoa.
Ratkaisuun vaikutti, että Maailman kauppajärjestö WTO kielsi kesäkuun alusta valtiolliset tuet maitotuotteiden vientiin.
Nyt tilanne on yllättäen muuttunut, ja maidosta on pulaa.
”Tilanne on vaativa. Olimme olettaneet, että myymme tänä vuonna vähemmän maitoa kuin aiempina vuosina. Kulutuksen väheneminen on ollut pitkäaikainen trendi. Tuotantoa vähennettiin, mutta sitten tilanne muuttui.”
Näin sanoo osuustoiminnallisen meijerikonserni Tinen johtaja Johnny Ødegård Norjan yleisradioyhtiölle. Hän olettaa, että koronaepidemia on muuttanut kuluttajien ostotottumuksia.
”Pandemia lisää tuttujen ja turvallisten tuotteiden kysyntää, ja niitä kotimaiset maataloustuotteet ovat. Kuluttajat ovat myös käyttäneet tavallista enemmän aikaa keittiöissään”, Ødegård arvelee.
Meijereillä on nyt täysi vauhti päällä. Sekä maidon että muiden kotimaisten maitotuotteiden kysyntä on lisääntynyt.
Tilanne tarkoittaa kutistunutta vapaa-aikaa ja pidempiä työpäiviä maitotilallisille.
”Töitä on enemmän, tarvitaan enemmän rehuja ja kaikkea muutakin. Vapaa-aikaa on vähemmän”, toteaa maanviljelijä Kjell Paulen. Hän on kuitenkin tyytyväinen ja iloinen siitä, että vuosia jatkunut kysynnän lasku on pysähtynyt.
Maidontuotantoa päätettiin supistaa 100 miljoonaa litraa eli seitsemän prosenttia viime syksyn maatalouspoliittisessa tulosopimuksessa. Osapuolina olivat isompi kahdesta maataloustuottajien järjestöstä, Bondelaget, ja valtio.
Maidontuottajille se merkitsi, että tulot vähenevät 92 miljoonaa euroa.
Yhdysvaltoihin viedyn Jarlsberg-juuston valmistaminen lopetettiin tappiollisena.
Valtio tuki maidontuotannosta luopuvia tai sitä vähentäviä tuottajia ostamalla 40 miljoonan litran maitokiintiöt. Siihen varattiin lähes 17 miljoona euroa, mikä ei täysimääräisesti vastannut lopetettujen maitokiintiöiden hintaa.
Norjan tilastollisen keskustoimiston mukaan vuonna 2018 Norjassa oli 37 400 maatilaa, joista maitotiloja oli lähes 6 000.
Maatalouden tuloista suurin osa eli 75 prosenttia on peräisin karja- ja siipikarjatiloilta.
Tuottaja on saanut heinäkuun alusta maitolitrasta 0,40 euroa, minkä päälle saattaa tulla enimmillään 0,14 euron lisä maidon ominaisuuksista riippuen. Sen lisäksi tilat saavat tuotantotukea, joka osittain riippuu siitä, missä tila sijaitsee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat