
Viime vuosina maatalousinvestointien määrä on ollut kasvussa, mutta hankkeiden mittakaava on samalla pienentynyt.
”Kappalemäärät ovat lisääntyneet koko ajan investoinneissa, mutta euromäärät ovat tippuneet noin sadan miljoonan euron tasolle. Isot hankkeet ovat siis vähentyneet”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Aulis Kuusela kertoo.
”Tähän on vaikuttanut muun muassa tukien myöntämisen lopettaminen lihanautakasvattamojen laajennuksiin.”
Kuuselan mukaan maatalouspuolen suurinvestointeja on vähentänyt myös Valion toiminta.
”Valio on siirtynyt maidontuotannon osalta sopimustuotantoon. Tuotantosopimusten kasvattaminen on ollut Valion osalta maltillista, ja näin ollen lypsykarjanavetoiden laajennukset ovat olleet vähissä. Parsinavetoiden laajennuksia ei enää myöskään tueta, joka vaikuttaa osaltaan”, Kuusela tähdentää.
”Energiainvestoinnit kaksinkertaistuivat viime vuonna ja ne ovat tänäkin vuonna vähintään edellisvuoden tasolla.” Aulis Kuusela
Energiainvestoinnit sen sijaan ovat kasvussa maatiloilla.
”Energiainvestoinnit kaksinkertaistuivat viime vuonna ja ne ovat tänäkin vuonna vähintään edellisvuoden tasolla”, Kuusela toteaa.
Biokaasulaitosinvestointeja ei ole vuosina 2015-2020 erikseen raportoitu, mutta niiden määrä oli kyseisinä vuosina Kuuselan mukaan vähäinen.
”2021–2022 tukea myönnettiin 20:een biokaasulaitosinvestointiin. Tänä vuonna ei ole ollut vielä yhtään myönteistä päätöstä ja tällä hetkellä ei ole yhtään hakemustakaan vireillä. Voi olla, että hakemuksia vielä muutama ehtii tulla vireille.”
Vuoden 2023 investointitukihakemusten lopulliset määrät eivät olleet vielä tiedossa haastatteluhetkellä.
Vuodesta 2015 lähtien tarkasteltuna investointituet ovat kohdistuneet Suomessa korostuneesti maan läntisiin osiin.
Esimerkiksi vuonna 2022 eniten investointitukia myönnettiin Etelä-Pohjanmaalle, 482 kappaletta. Toiseksi eniten niitä myönnettiin Pohjanmaalle, 450, kolmantena oli Varsinais-Suomi, 441 ja neljäntenä Pohjois-Pohjanmaa, 430.
Kehitys on viimeisten kahdeksan vuoden ajan säilynyt samansuuntaisena. Suomen läntisiin maakuntiin investoidaan tuotantorakentamisessa moninkertaisesti enemmän kuin itäisiin.
Itäisistä maakunnista selkeästi aktiivisin alue maatalousinvestoinneissa on ollut Pohjois-Savo.