• 260 kilometriä lähimpään huoltopisteeseen – näin Enontekiöllä luonnistuu robottilypsy

    Enontekiöläisten Kati ja Kai Peltovuoman lypsykarjatila on yksi Suomen pohjoisimpia lypsyrobottitiloja. Lypsyrobotin hankkiminen pitkien etäisyyksien päähän ei ollut aikanaan läpihuutojuttu, mutta mitään erityisiä ongelmia pohjoinen sijainti ei robottilypsyyn tuo.
    Tilaajalle
    Kati ja Kai Peltovuoma siirtyivät lypsyasematyöstä robottilypsyyn vuonna 2016. Työmäärän vähentymisen lisäksi lypsyrobotti toi työhön joustavuutta, mikä korostuu etäisyyksien ollessa pitkiä. Tila on maan kolmanneksi pohjoisin robottitila.
    Kati ja Kai Peltovuoma siirtyivät lypsyasematyöstä robottilypsyyn vuonna 2016. Työmäärän vähentymisen lisäksi lypsyrobotti toi työhön joustavuutta, mikä korostuu etäisyyksien ollessa pitkiä. Tila on maan kolmanneksi pohjoisin robottitila. Kuva: Arto Takalampi
    Maatalous|Maidontuotanto
    18.5.202404:00
    Arto Takalampi
    Enontekiö

    Kun kauniilla paikalla Enontekiön kuntakeskuksen Hetan tasalla sijaitsevan Peltovuoman kylän takana horisontissa erottuu Pallas-Ounastuntureiden jono, ollaan korkealla Lapissa ja etäisyydet ovat sen mukaiset.

    Hettaan on 30, Muonioon 80, Kittilään 110 ja Rovaniemelle 260 kilometriä.. Näistä jälkimmäisessä on myös lähin DeLavalin huoltopiste. Kati ja Kai Peltovuoman tilalle hankittiin merkin lypsyrobotti vuonna 2016. Tila on tiettävästi maan kolmanneksi pohjoisin lypsyrobottitila.

    ”Kun pihatto valmistui vuonna 2012, hankimme käytetyn lypsyaseman, vaikka pohdimme jo silloin lypsyrobotin hankkimista. Rahkeet eivät siihen vielä silloin riittäneet ja tietysti tämä sijaintikin vähän arvelutti. Kauppiaat olisivat kyllä tänne robotin myyneet”, Kai Peltovuoma kertaa.

    Peltovuoman tilalla on erillisruokinta, jossa paalisäilörehu jaetaan pienkuormaajalla ruokintapöydälle. Lehmät saavat sekoituksen, jossa on maittavampaa kevät- sekä syyssadon rehua.
    Peltovuoman tilalla on erillisruokinta, jossa paalisäilörehu jaetaan pienkuormaajalla ruokintapöydälle. Lehmät saavat sekoituksen, jossa on maittavampaa kevät- sekä syyssadon rehua. Kuva: Arto Takalampi

    Pihattoa laajennettiin 2014 ja jo silloin robotille varattiin paikka. Muutenkin navetan suunnittelussa varauduttiin robottilypsyyn ja samalla lehmämäärän lisääntymiseen.

    ”Sen verran tämän pohjoinen sijainti vaikutti, että robottia ostettaessa myyjä edellytti myös varalypsyjärjestelmän hankkimista, mutta koskaan emme ole sitä tarvinneet”, Kati Peltovuoma jatkaa.

    ”Sen verran tämän pohjoinen sijainti vaikutti, että robottia ostettaessa myyjä edellytti myös varalypsyjärjestelmän hankkimista, mutta koskaan emme ole sitä tarvinneet.” Kati Peltovuoma

    Lypsyrobotin valinnassa tilalla painoi hinnan lisäksi huollon saatavuus. Vaikutusta oli myös sillä, että navetan muutkin laitteet ovat DeLavalilta. Tällä varmistettiin, että samalla korjaus- tai huoltokäynnillä voidaan huoltaa nekin.

    Peltovuomat korostavat, että lypsyrobotin huolto ei ole Enontekiön korkeudella mikään ongelma. Se toimii kuten muuallakin, vain etäisyydet ovat pidemmät. Tilan kattavan huoltosopimuksen mukaan robotti käydään huoltamassa neljän kuukauden välein.

    Ongelmatilanteissa käytössä on myös 24/7-päivystys, josta saataviin neuvoihin Peltovuomat ovat todella tyytyväisiä. Varsinkin pitkien etäisyyksien vuoksi se on erittäin tärkeä palvelu.

    ”Vaikka on kieltämättä iso kynnys soittaa yöllä, mutta meille sanotaan aina, että soittakaa vaan, me olemme täällä sitä varten. Emme me täältä kuitenkaan ala turhaan soittelemaan”, Kati Peltovuoma huomauttaa.

    Peltovuoman navetassa on nykyisin noin 60 lehmää, mikä on sopiva määrä sekä isäntäväen työmäärälle että lypsyrobotin kapasiteetille. Tila on kylän ainoa lypsykarjatila.
    Peltovuoman navetassa on nykyisin noin 60 lehmää, mikä on sopiva määrä sekä isäntäväen työmäärälle että lypsyrobotin kapasiteetille. Tila on kylän ainoa lypsykarjatila. Kuva: Arto Takalampi

    Kerran on robotin kanssa tullut isompi hätä, kun pumppu rikkoutui, ja tarvittiin huoltomiestä. Ongelmana vain oli, että tällä oli huoltotyöt kesken Pudasjärvellä, josta matkaa on Peltovuomaan yli 450 kilometriä, enemmän kuin Helsingistä Vaasaan.

    ”Hän ei päässyt heti lähtemään ja ne kahdeksan tuntia ilman lypsyä olivat pitkät odottaa ennen kuin apu saapui tänne illansuussa. Usein huoltomies jää yöksi ja jatkaa vielä aamulla töitä, mikä on aivan mahtavaa palvelua”, Kati Peltovuoma kiittelee.

    Tuo huoltomies on Lasse Määttä, jonka asemapaikka on Rovaniemellä. Peltovuomat kiittelevätkin häntä lämpimästi. Kati Peltovuoman mukaan Määttä on ihan lääkärin veroinen, harkitseva ja tarkka huoltomies.

    Robottia hankittaessa yhtenä vaihtoehtona oli huollon järjestäminen Norjan puolelta Kautokeinosta, josta matkaa tilalle on 100 kilometriä. Sitä ei kuitenkaan saatu toimivaksi ja viimeistään koronavuosina se olisi loppunut.

    ”Usein huoltomies jää yöksi ja jatkaa vielä aamulla töitä, mikä on aivan mahtavaa palvelua.” Kati Peltovuoma

    Robottilypsy on tuonut Peltovuoman tilalle joustavuutta, kun etäisyydet ovat pitkät. Samalla se on helpottanut myös työmäärää aiemmasta, joskin omat haasteensa oli siirtymisessä muutamassa vuodessa parsinavetasta pihattoon ja lypsyasemaan ja siitä robottilypsyyn.

    Peltovuomat huokaisevatkin, että lehmät piti aina opettaa uudestaan, ja kun kaikki eivät oppineet uuteen, kaikkein hankalampia lehmiä oli pakko poistaa.

    ”Vieläkin haemme sellaisia lehmiä lypsämään, joiden lypsy on epätäydellinen. Tiedämme tekevämme ylimääräistä työtä ja olevamme aika pitkämielisiä, kun emme laita tällaisia lehmiä kovin herkästi pois.”

    ”Toisaalta täällä on kovin vähän vertaistiloja, joten toimimme omalla putkinäöllämme. Joku ulkopuolinen varmaan toimisi toisin”, Kati Peltovuoma pohtii.

    Peltovuomat korostavat, että lypsyrobotin huolto ei ole Enontekiön korkeudella mikään ongelma. Se toimii kuten muuallakin, vain etäisyydet ovat pidemmät.

    Lehmämäärä oli korkeimmillaan jopa 75, mutta se osoittautui liian työlääksi. Samalla robottilypsyn riskit kasvoivat, kun robotin vapaa kapasiteetti jäi hyvin ohueksi.

    ”Nyt lehmämäärä on vakiintunut noin 60:een. Työmäärä on vähentynyt, mutta tulos on pysynyt samana”, Kai sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Koskenojan tilan navetta täyttyy nyt höyryllä aina, kun ovet avataan. Pakkasten toivotaan pian lauhtuvan.

      Maidontuotanto | Robottilypsy saattaa pahimmillaan mennä pakkasesta sekaisin: Kamera voi luulla sakeaa höyryä lehmäksi

    • Uusia tutkimustuloksia ja alan kokemuksia on seurattava ja tarvittaessa muutettava toimintatapoja, Maija-Liisa ja Ari Kanniala muistuttavat ja lisäävät, että poikimisajankohdan ruokinta on oltava täsmälleen oikea ja lehmän kunto erinomainen, jotta tuotantokauden aikana ei turhaan tulisi ongelmia.

      Maidontuotanto | Satatonnareita ei voi tehdä, mutta niiden saamiseksi työskennellään tarkasti joka päivä

      Tilaajalle

    Peltovuoman tila

    Maidontuottajat Kati ja Kai Peltovuoma

    Sukupolvenvaihdos vuonna 1994, jolloin tilalla oli 10 lehmää, kaksi hiehoa ja 3,5 hehtaaria peltoa

    Parsinavettaa laajennettiin vuosina 1997 ja 2005. Uusi pihatto valmistui 2012, laajennus vuonna 2014 ja robottilypsyyn siirryttiin vuonna 2016.

    Noin 60 lehmää, nuorkarjaa sekä lihanautoja.

    Lypsykarjan päärotuna holstein ja lypsykertojen vuorokausimäärä on noin kolme.

    Säilörehu saadaan omilta pelloilta ja ape tehdään sekoittamalla maittavampaa kevätsatoa syyssatoon. Väkirehu kioskeista ja robotilta

    Varsinkin kevätsato valmistuu Lapin kesässä nopeasti korjuukuntoon ja voi mennä parissa päivässä yli. Peltotyöt tehdään omalla kalustolla

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle