Naudanlihatilojen usko kannattavuuteen parantunut – investoinnit eivät toteudu ilman tukea

Naudanlihatilojen kuva kannattavuudesta on parempi kuin vuosi sitten.

Teuraskasvatukseen erikoistuneiden tilojen halu jatkaa tuotantoa on kasvanut, mutta emolehmätilojen lopettamisvauhti jatkuu entisellään vuoteen 2030, ilmenee Kantar Agri Oy:n kyselytutkimuksesta.

Jatkoaikeita on eniten tiloilla, joilla on 50–99 emoa tai yli 300 nautapaikkaa.

Kuluvan vuoden helmikuussa naudanlihantuotantoa harjoitti 2 830 tilaa. Niistä 1 590 tilalla oli emolehmiä ja 1 140 oli erikoistunut välitysvasikoiden kasvattamiseen.

Loput sata lasketaan muiksi nautatiloiksi.

Emolehmätiloja oli kolme prosenttia enemmän ja muita nautatiloja yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Nuorista naudoista arviolta 78 prosenttia kasvatettiin tähän erikoistuneilla tiloilla.

Erikoistuneiden tilojen kokonaismäärän lasku loivenee, sillä vuonna 2030 tuotannossa olisi 100 erikoistunutta nautatilaa enemmän kuin tutkimuksen mukaan vuosi sitten.

Välitysvasikoista iso osa tulee lypsykarjatiloilta, joten maitotilojen väheneminen vaikuttaa naudanlihantuotantoon.

Kantarin kyselyn mukaan vuoteen 2030 mennessä tuotannosta luopumisen myötä lypsylehmiä on 70 400 vähemmän.

Samaan aikaan myös emolehmien määrä vähenee 20 100 eläimellä.

Iso osa naudanlihasta tuotetaan välitysvasikoiden tuotantoon erikoistuneilla tiloilla.  Kuva: Lari Lievonen

Ostovasikan kasvatukseen erikoistuneiden tilojen kasvatuspaikoista 26 prosenttia eli 59 200 paikkaa on luopujilla. Kaikkiaan kasvatuspaikkoja on 231 000.

Kaikista teuraskasvatuspaikoista poistui noin viidennes eli 77 000 paikkaa. Paikkoja on nyt 335 000.

Emolehmätiloilla on vähemmän investointiaikeita ja paikkojen lisäys jää pienemmäksi kuin vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan.

Suunnitelmia on 370 emolehmätilalla ja niistä 190 tilalla on uusi rakennushanke tai vanhan laajennus meneillään.

Emolehmätiloista investoinneista kiinnostuneimpia ovat alle 10 emon tilat. Lisäksi noin 360:lla maidontuotannosta luopuvalla on suunnitelmia panostaa pääosin laajennuksin emolehmätuotantoon.

Lisäyspotentiaali on yhteensä 19 700 emolehmää, mikä vastaa lähes luopumisista seuraavaa vähennystä, Kantar Agri toteaa.

Tuottajilla on mielenkiintoa investoida teuraskasvastuspaikkoihin aiempaa enemmän. Ennen muuta mielessä ovat peruskorjaukset.

Vastanneista 220 tilaa on kiinnostunut investoinneista ja näistä 112 tilalla joko rakennetaan uutta tai laajennetaan vanhaa tuotantorakennusta. Laajennushankkeita on yli 200 naudan tiloilla.

Suunnitelmissa on yhteensä 29 200 kasvatuspaikan lisäys, minkä toteutuminen sellaisenaan on epätodennäköistä, arvioi Kantar Agri.

Investointituella on ratkaiseva merkitys investointien toteutumiselle, sillä vain 9–15 prosenttia tiloista voisi toteuttaa investoinnin ilman tukea.

Ottaen huomioon vastaajan oman arvion todennäköisyydestä ja riippuvuuden investointituesta, emolehmien lisäys voi nousta korkeintaan 14 000 emolehmään ja teuraskasvatuspaikkojen lisäys 4 400–14 000 paikkaan.

Todennäköisen skenaarion mukaan emolehmien määrä supistuu luopumisen ja vähentyneen investointihalukkuuden tuloksena.

Tänä vuonna emolehmien määrä on vähenemässä 62 000 eläimeen. Kantar Agri pitää todennäköisenä, että emoja on 56 000 vuonna 2030.

Investointituella on keskeinen merkitys myös teuraskasvatukseen paikkojen lisäämiselle.

Tuen siivin vuonna 2027 naudanlihaa tuotettaisiin 74 miljoonaa kiloa ja vuonna 2030 viisi miljoonaa kiloa vähemmän. Ilman tukea tuotanto vähenisi

Kantar Agri Oy:n selvitti helmi–huhtikuussa naudanlihantuotannon kehitysnäkymiä osana Maatilojen kehitysnäkymät -kyselytutkimusta.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 462 tilaa, joista naudanlihaan erikoistuneita oli 533.