Halikkolainen Peppi Laine kyllästyi viljelemään jyrkkiä, poimuilevia joenrantoja ja rajasi ne suojavyöhykkeiksi.
Rannoista riitti silti riesaa, sillä niiden niitto ja paalaus oli naapurien ehtimisen varassa eikä paaleille löytynyt käyttöä.
Vyöhykkeiden hoitajiksi hankittiin pieni lammaslauma. Kävi niin, että lampaat veivät mukanaan. Laine jätti palkkatyönsä ja ryhtyi lampuriksi.
Suojavyöhykkeitä on sittemmin laajennettu, sillä ne eivät enää ole hukkamaata vaan tärkeä osa tilan kotieläintuotantoa.
Kalliit tuotantopanokset keskitetään tasaiselle maalle – sinne, missä ne tuottavat parhaiten. Tila tuottaa muun muassa laatuvehnää, mallasohraa ja siementä.