Hallituksen lupaamista maatalousrahoista kuluu syksyllä jo yli puolet – tulevaisuudessa EU-rahoituksista uhkaa jäädä satojen miljoonien lovi

Hallitusohjelmassa maataloudelle kirjattiin 418 miljoonaa euroa seuraavalle neljälle vuodelle, josta pysyvä rahoituksen lisäys on suuruudeltaan 140 miljoonaa eli 35 miljoonaa euroa vuosittain.

Tähän sisältyvät muun muassa luomusitoumusten rahoitus, biokaasun ravinnekiertokorvaus ja vuosittainen viiden miljoonan panostus ilmastoystävällisen ruokajärjestelmän tutkimukseen.

Kertaluontoista rahoitusta maataloudelle tulee hallitusohjelman mukaan 278 miljoonan arvosta vuosille 2020–2022.

Suurin kertaluontoinen investointi maatalouteen on maatilatalouden kehittämisrahaston pääomittaminen sadalla miljoonalla. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvausten maksamiseen on varattu yhteensä 130 miljoonaa vuodelle 2020.

Ympäristökorvaukseen (88 miljoonaa) ja luonnonhaittakorvaukseen (42 miljoonaa) varatulla kertaluontoisella rahoituksella paikataan kesken loppuneiden EU-rahojen jättämä vaje. Korvaukset on aiemmin maksettu maatalouden kehittämiseen käytetyn niin sanotuista toisen pilarin tuista.

Uuden EU-rahoituskauden pitäisi alkaa vuonna 2021, ja leikkurin on huhuttu kohdistuvan juuri toiseen pilariin. Siltä varalta hallitusohjelman pöytäkirjamerkintöihin kirjattiin Suomen kompensoivan mahdollisen tuen aleneman.

Keskustan hallitusneuvottelijana toiminut Antti Kaikkonen vahvisti MT:lle kesäkuussa kirjauksen tarkoittavan, että mikäli EU:n tuleva budjettikausi leikkaa Suomen maaseudun kehittämisen rahoja, ne korvataan täysimääräisesti kotimaisista lähteistä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoo, että hallitusohjelmassa maataloudelle budjetoidut kertaluontoiset investoinnit käytettäisiin etupainotteisesti.

Esimerkkinä tästä hän mainitsee Maaseudun kehittämisrahasto Makeran pääomittamisen, jonka painottamisella hallituskauden alkuun voitaisiin nopeuttaa investointeja eläinten hyvinvointiin, kuten vapaaporsitukseen.

Myöskään ilmastoystävällisen ruokajärjestelmän tutkimukseen budjetoituja rahoja ei hänen mukaansa kannata pantata.

"Tutkimukset olisi hyvä saada liikkeelle välittömästi, sillä tutkimustiedossa on vielä paljon puutteita ja tiedon tarve on nyt ilmeinen", hän sanoo.

Marttila käyttää esimerkkinä S-ryhmän tulevasta hiililaskurista noussutta keskustelua.

Laskuri ei muun muassa erottele kotimaisen ja tuontielintarvikkeen hiilijalanjälkeä, eikä tarkkaa tuotekohtaista tutkimustietoa tutkijan mukaan vielä ole saatavilla.

"Maatalous ja ympäristöpolitiikka on nyt täynnä kohteita, joilla on kiire. Ei niiden rahoitusta kannata jättää hallituskauden loppuun", Marttila painottaa.

Mahdollisia EU-rahoituksen leikkauksia Marttila pitää lyhytnäköisinä. Hänen mukaansa toisen pilarin rahoituksella on rahoitettu nimenomaan tärkeää maatalouden kehittämistyötä.

"Komissiokin on tästä asiasta nolona, sillä sielläkin ymmärretään, että toisen pilarin rahoitus on tulevaisuuden kannalta tärkeintä", hän kommentoi.

Pöytäkirjamerkintään ja Kaikkosen lupaukseen mahdollisten tappioiden kansallisesta kompensoinnista hän suhtautuu luottavasti:

"Minä luen kirjauksen niin, että Suomen hallitus sitoutuu vastaamaan maatalouden kehityksestä itse, jos EU ei kykene näkemään sen tuomia etuja. Pöytäkirjamerkintä on kuitenkin pöytäkirjamerkintä."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei halunnut kommentoida budjettineuvotteluita ennen syksyä.

Lue lisää:

Kaikkonen: Mahdolliset EU-tappiot maataloudelle korvataan kotimaisista rahoista täysimääräisesti

S-ryhmän tuleva hiililaskuri ohjaa kasvisten kulutukseen – ei erota kotimaista nautaa brasilialaisesta