• Ohralla itävyydet edellistä kautta parempia

    Tänä syksynä havaittiin harvinaisen suuria eroja yksittäisen näytteen peitatun ja peittaamattoman itävyystuloksen välillä.
    Tilaajalle
    Kuvassa lasketaan ohranäytteen itävyyttä. Edessä olevalle paperille siirretään vaillinaisesti itäneet ja kuolleet siemenet.
    Kuvassa lasketaan ohranäytteen itävyyttä. Edessä olevalle paperille siirretään vaillinaisesti itäneet ja kuolleet siemenet.  Kuva: Jarno Mela
    Maatalous|Kasvintuotanto
    11.12.202508:00
    Jaana Laurila

    Kostean kesän jälkeen kiinnostaa, mikä on siemenen laatu. Kahtena edellisenä kautena homeet ovat olleet itävyyttä alentava tekijä.

    Marraskuun lopun tilanteen mukaan keskimääräiset itävyydet ovat kaikilla päälajeilla lähellä edellisen kauden tasoa peittaamatonta kauraa lukuun ottamatta.

    Homeita on edelleen kuitenkin nähtävissä idätysnäytteissä.

    Kylvösiemenen sertifiointia varten tarkastukseen tulleiden peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys on 93,9 prosenttia, peitattujen ohrien 95,2 ja kevätvehnien 94,1 prosenttia marraskuun lopun tilanteen mukaan.

    Peittaamattomien kaurojen itävyys on 91,5 prosenttia ja ohrien 93,6 prosenttia. Ohralla keskimääräiset itävyydet ovat edellistä kautta parempia.

    Kauralla ja kevätvehnällä peitatut itävyydet ovat edellistä kautta hiukan alhaisempia, peittaamaton itävyys kauralla on noin kolme prosenttiyksikköä edellistä kautta alhaisempi.

    Sertifioitavien hernenäytteiden keskimääräinen itävyys on 88,6 prosenttia ja härkäpavun 81,6 prosenttia.

    Herneellä tulos on edellistä kautta parempi, härkäpavulla hiukan alhaisempi.

    Härkäpapupiilokas on valitettavan yleinen itävyyden alentaja härkäpapunäytteissä. Homeet ovat olleet yleisiä hernenäytteissä.

    Timotein keskimääräinen itävyys on 92,5 prosenttia ja nurminadan 90,6 prosenttia. Molempien itävyydet ovat hiukan edellistä kautta alhaisempia.

    Jaana Laurila tutkii näytteitä idätyshuoneessa.
    Jaana Laurila tutkii näytteitä idätyshuoneessa. Kuva: Jarno Mela

    Syksyllä tutkittujen peitattujen syysviljojen laatu oli edellistä kautta parempi syysvehnää lukuun ottamatta.

    Peitattujen syysvehnien keskimääräinen itävyys oli 94,5, peitattujen rukiiden 92 ja peitattujen ruisvehnien 90,6 prosenttia.

    Nämä keskimääräiset peitatut itävyydet ovat jopa 10 prosenttiyksikköä parempia verrattuna peittaamattomiin keskimääräisiin itävyyksiin.

    Tänä syksynä havaittiin harvinaisen suuria eroja yksittäisen näytteen peitatun ja peittaamattoman itävyystuloksen välillä. Asiakkaan pyynnöstä näyte idätetään sekä peitattuna että peittaamattomana.

    Käynnissä vaikuttaa olevan siemenen itävyyden kannalta edellisen kauden kaltainen kausi.

    Keskimääräiset itävyydet viljoilla ovat tällä hetkellä vähintäänkin hyviä. Homeita on edelleen.

    Yleensä vaihtelu kauranäytteiden itävyyksissä on vähäisintä verrattuna muihin viljoihin, mutta tänä syksynä vaihtelu ohranäytteiden välillä on ollut harvinaisen pientä.

    Omaa siementä käyttäville raakaerien itävyydet voivat antaa suuntaa yleisestä laadusta.

    Siemenlaboratoriossa tutkitaan sertifiointinäytteiden lisäksi tilaustutkimusnäytteitä, joita ovat siemenpakkaamojen raakaeränäytteet ja viljelijöiden TOS-näytteet.

    Omaa siementä käyttäville raakaerien itävyydet voivat antaa suuntaa yleisestä laadusta.

    Peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys tilaustutkimusnäytteissä on 91 prosenttia ja peittaamattomien 89,1 prosenttia.

    Vastaavat luvut ohrille ovat 93,2 ja 91,3 prosenttia sekä kevätvehnille 91,1 prosenttia ja 86,9 prosenttia.

    Nämä keskimääräiset itävyydet ovat kauralla samaa tasoa edelliseen tarkastuskauteen verrattuna, mutta ohralla huomattavasti parempia.

    Herneen keskimääräinen itävyys 89,9 prosenttia on edellistä kautta parempi.

    Sertifiointinäytteitä on tarkastettu marraskuun loppuun mennessä reilu 1 600 ja tilaustutkimusnäytteitä noin 800.

    Tarkastuskautta koskevat ajantasaiset ja aikaisempien tarkastuskausien siementen laatutulokset ovat nähtävissä Ruokaviraston tutkimus- ja valvontatietopalvelussa osoitteessa avointieto.ruokavirasto.fi.

    Kirjoittaja työskentelee Ruokaviraston siemenlaboratoriojaostossa.
    Lisää aiheesta
    • Tutkimusanalyytikko Toni Lehtinen asettaa näyteastian Seedscanner-esikäsittelyrobottiin.

      Tekniikka | Näin tekoäly on Ruokavirastossa siementen sertifioinnissa apuna

      Tilaajalle
    • Punahometta peittaamattomassa kauranäytteessä.

      Kasvintuotanto | Homeista oli jälleen harmia, mutta kylvösiementen itävyydet ovat nyt viime kevättä parempia

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    itävyys
    itävyydet
    sertifioitu kylvösiemen
    siemenlaboratorio
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle