Vuoden luomutilalliset aikovat laajentaa marjanviljelyä edelleen
Jaana Nikkilä ja Tero Tolvanen kävivät tiistaina Mikkelissä pokkaamassa vuoden luomuyritys -palkinnon. Toivo Tolvasta kiinnostivat muut asiat kuin kuvassa poseeraaminen. Jere Lauha Kuva: Viestilehtien arkisto”Todennäköisesti laajennamme edelleen. Luomumarjalla on valoisat näkymät.”
Näin kertoi rääkkyläläinen Tero Tolvanen puhelimessa tiistaina. Hän oli ajamassa kohti Mikkeliä ja valtakunnallisia luomupäiviä, missä hänen ja Jaana Nikkilän tila palkittiin vuoden luomuyrityksenä.
Palkitulla Sikiönmäen tilalla viljellään mansikkaa 4–5 hehtaarilla ja mustaherukkaa 16 hehtaarilla.
Lisäksi tilalla tuotetaan rukiin, kauran ja puna-apilan siementä. Yhteensä viljelyssä on noin 90 hehtaaria.
Hunajan tuotantoa tilalla on ollut pari vuotta. Se liitettiin luomuvalvontaan tänä keväänä.
Sukupolvenvaihdos Tero Tolvasen kotitilalla tehtiin 2002.
Tilalla oli siinä vaiheessa jo siirrytty luomuun, luovuttu lehmistä ja perustettu ensimmäiset marjaviljelmät, jatkajan kiinnostuksen mukaan.
Luomu ei ole Tolvaselle raha- eikä aatekysymys, vaan yksinkertaisesti hyvä tuotantotapa.
”Ajattelemme ympäristöä ja haluamme pysyä kaukana torjunta-aineista”, hän sanoo.
Luomumansikan viljely vaatii kovaa ammattitaitoa.
Esimerkiksi harmaahometta ei torjuta ruiskutuksin, vaan mehiläisten avulla: ne kuljettavat biologisen torjunta-aineen kukkiin.
”Menetelmä on lupaava, muttei helppo. Vaikeinta on saada mehiläiset mansikan kukkiin. Jos lähellä on kukkivaa syysrypsiä tai voikukkaa, se on paljon houkuttelevampaa.”
Mansikan ja herukan taimet tuotetaan tilalla pääosin itse.
Marjasadosta noin neljännes myydään itsepoimintana. Toisen neljänneksen asiakkaat hakevat tilalta valmiiksi poimittuna.
Yksi neljännes jaetaan kylmäautolla Joensuun ympäristön asiakkaille, suoraan kotiovelle.
Viimeinen neljännes menee Pakkasmarjan kautta teollisuudelle tai pakastetaan omaan varastoon.
Kaikelle marjalle löytyisi ostaja saman tien, mutta Tolvanen pitää tärkeänä, että tavaraa on myös varastossa.
Näin jalostajien uudet luomutuotteet eivät kaadu raaka-ainepulaan.
”Viimeksi kuluneen vuoden aikana meiltä on mennyt marjoja seitsemälle eri jatkojalostajalle.”
Sikiönmäen mansikkaa on päätynyt esimerkiksi palkittuun Jymy-jäätelöön.
Sesonkiaikaan tila työllistää yli 20 henkeä. Pääosa heistä on suomalaisia nuoria. Lukio- ja yläasteikäisten opettamiseen on varattava aikaa.
”Pääsisimme varmaankin helpommalla, jos laittaisimme tilauksen Ukrainaan”, Tolvanen sanoo.
”Mutta meidän arvoihimme kuuluu, että niille nuorille, joilla on into tehdä työtä, sitä annetaan.”
Hänen mukaansa asiakkaat selvästi arvostavat tätä linjaa.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat