

Euroopan isojen maatalouskonevalmistajien odotukset ovat sukeltaneet nopeasti. Vielä keväällä näkymiä pidettiin hyvinä ja vielä parempaa odotettiin. Tosin kävi. Muutamassa kuukaudessa siirryttiin konepulasta tilanteeseen, jossa jälleenmyyjien varastot ovat poikkeuksellisen täynnä.
Isojen maatalouskonevalmistajien kattojärjestö Cema julkaisee kuukausittain alan suhdateita kuvaavan bisnesbarometrin. Tuorein elokuun barometri kertoo, että odotukset ovat heikentyneet nopeasti ja lähes ennätystahtia sitten vuoden 2008, kun barometria alettiin julkaista.
Mukana on 140 isoa konevalmistajaa 9 maasta. Heiltä kysytään arviota tämän hetken tilanteesta sekä ennustetta seuraavalle puolelle vuodelle.
Muutamassa kuukaudessa siirryttiin konepulasta tilanteeseen, jossa jälleenmyyjien varastot ovat poikkeuksellisen täynnä.
Suomalaiset konevalmistajat seuraavat Ceman barometria. Suomessa tilanne ei ole aivan niin vaikea, vaikka kysyntä saattaa hiljentyä täälläkin. Kotimaiset työkonevalmistajat varautuvat lievään pudotukseen.
Ceman kokoaman elokuun Business Barometrin suhdanneideksi kertoo syvenevästä taantumasta. Heinäkuussa indeksi putosi nollan alapuolelle -7:ään ja elokuussa notkahdettiin -22:aan asteikolla, joka yltää -100:sta +100:aan. Enemmistö vastaajista odottaa synkkenevää markkinasyksyä.
Vielä vuoden alussa konepajojen tilauskirjat pullottivat, kun koronan takia komponenteista oli pulaa ja toistaalta ostajat, kuten viljelijät, jättivät tilauksia varmistaakseen, että koneita saa edes joskus.
Uusien tilausten saaminen väheni keväällä ja osa koneita tilanneista perui oston. Elokuussa tilauskanta riitti keskimäärin 4,4 kuukauden tuotantoon, kun keväällä oltiin pitkälle yli puolen vuoden odotusajoissa.
Yli neljä kuukautta on edelleen korkea, kun tilastoja katsotaan taaksepäin, mutta se on silti matalin yli kahteen vuoteen, Cemasta kerrotaan.
Notkahdus ei näy vielä tämän vuoden tuloksissa täydellä painolla. Puolet konevalmistajista arvelee tämän vuoden liikevaihdon pysyvän ennallaan tai jopa kasvavan aiemmin tehtyjen tilausten ansiosta.
Uusien tilausten saaminen on kuitenkin kiven alla. 60 prosenttia vastaajista odottaa, että tilausten väheneminen jatkuu koko loppuvuoden. Yhteistä on sekin, että kaikissa EU-maissa odotukset ovat heikentyneet eikä yhdenkään jäsenmaan konevalmistajien enemmistö odota kasvua.
Vaikka koneita saa, epävarmuus hyydyttää myyntiä yhä enemmän, barometrissä arvioidaan.

Puimureita ja metsäkoneita valmistavan Sampo-Rosenlewin johtaja Sami Seppälä toteaa, että barometrin antama kuva kertoo ensi sijassa tilanteesta Keski- ja Etelä-Euroopan isoilla markkinoilla.
Siellä on jäänyt koneita runsaasti varastoon. Ne ovat tulppana ja jälleenmyyjät ovat varovaisia jättämään uusia tilauksia.
Seppälän mukaan tilanne on hankala sekä ostajille että konevalmistajille. Korkojen ja energian hinnat heittelevät ja luotettavia ennusteita on vaikea tehdä. Yleensä kysyntä elpyy syksyllä, mutta käykö nyt niin.
”Korkojen ja energian hinnat heittelevät ja luotettavia ennusteita on vaikea tehdä.” Sami Seppälä
Suomen tilanne poikkeaa Keski-Euroopasta ja kysyntä vaihtelee meillä vähemmän kuin unionin isoissa maatalousmaissa.
Puimureiden kotimaan myynti aleni kuluvalle kaudella kahden suhteellisen vilkaan vuoden jälkeen. Kokonaismarkkkina asettuu 100–150 puimuriin. Seppälä arvelee, että samaan saatetaan päästä myös ensi kaudella.
Puimurimyynti on sujunut odotetusti ja piha on tyhjä. ”Ehkä kaksi puimuria pystytään vielä toimittamaan tämän syksyn puinneille.”
Sampo-Rosenlewin liikevaihdosta merkittävä osa tulee Algeriasta ja Kazakstanista, jonne vienti käynnistyi vuosien tauon jälkeen. Euroopan markkinaheilahtelut eivät siellä vaikuta, enemmän seurataan öljyn hintaa ja globaalia elintarviketilannetta.
Kazakstanissa myydään vuosittain 1 200 puimuria, joista kaksi kolmasosaa on tuotu Venäjältä. Sodan takia Venäjä ei ole kyennyt toimittamaan koneita entiseen tapaan ja vajetta on paikattu länsituonnilla.

Korona sekoitti peliä etenkin Keski-Euroopassa ja tilanne on siellä pahempi kuin meillä, miettii toimitusjohtaja Vesa Mäkelä Dometalilta.
Mäkelä arvelee, että notkahdus ei ole Suomessa niin syvä, vaikka markkina tulee todennäköisesti alaspäin meilläkin. Merkittävää myynnin pudotusta hän ei kuitenkaan odota.
”Tilauskannassa on tavaraa ja koneita tehdään normaaliin tahtiin. Toki varastoja on, mutta ei poikkeuksellisen paljon”, Mäkelä kertoo. Hän odottaa pientä liikevaihdon kasvua kuluvalla tilikaudella.

Toimitusjohtaja Jorma Lähetkangas Tumeagrilta kertoo, että markkinatilanne hiljeni nopeasti kevään jälkeen ja uusia tilauksia on saatu mutta tavallista vähemmän. Osasyynä on se, että keväällä koneita meni myyjien varastoon eikä kaikkia toimitettu asiakkaille. Tämä näkyy nyt tilauksissa.
Lähetkangas arvelee, että tuotantoa joudutaan sopeuttamaan ja varautumaan ehkä lomautuksiin. ”Hiljainen aika aiotaan käyttää tuotannon ja tuotteiden kehittämiseen, jotta ollaan kilpailukykyisiä, kun menekki taas elpyy.”
Lähetkangas vieraili elokuun lopulla konemessuilla Norjassa. Markkinoita hallitseva Fjälleköpet arvioi menekin supistuvan jopa 30 prosenttia viime vuodesta. Kruunun kurssikaan Ruotsissa ja Norjassa ei ole nyt suomalaisten puolella.