Nasevassa aineksia naudanlihan- ja maidontuotannon laatujärjestelmäksi – sertifiointi edistää tuotantoeläinten terveyttä ja ruokaturvallisuutta
Kansalliset kotieläintuotannon laatujärjestelmät ovat tärkeä osa eläinten hyvinvointia ja suomalaista ruokaketjua.
Ruokaketjuhankkeessa luotiin muun muassa kalkkunoiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruujärjestelmä, lisättiin Sikavan hyvinvointi-indeksiin uusi arviointikohta eläinten käyttäytymisestä ja päivitettiin turvallisen vasikkaliikenteen ohjeita. Kuva: Johannes TervoNautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva voisi olla kansallinen maidon- ja naudanlihantuotannon laatujärjestelmä kuten Sikava on sianlihantuotannossa.
Asiaa selvitettiin osana Eläinten terveys ETT ry:n kaksivuotista ruokaketjuhanketta. Ruokaviraston rahoittama hanke päättyi viime heinäkuussa ja sen loppuraportti on juuri ilmestynyt.
Raportissa todetaan, että sertifioidut järjestelmät edistävät sekä tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia että elintarviketurvallisuutta.
Tärkeä askel kohti nautojen kansallista laatujärjestelmää otettiin jo vuosi sitten kesällä, kun Naseva sertifioitiin.
Sikava sertifioitiin jo muutama vuosi sitten. Lisäksi käytössä on Laatuvastuu-merkki, joka takaa lihan olevan peräisin Sikavaan kuuluvilta tiloilta.
ETT hallinnoin ja ylläpitää sekä Nasevaa että Sikavaa.
Mikä
Naseva on nautatilojen ja Sikava sikatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä. Molempia hallinnoi ja ylläpitää Eläinten terveys ETT ry.
Molemmissa järjestelmissä kansallisen tason ehdot ovat toimia, jotka ylittävät lain vaatimukset.
Sikavaan kuuluu yli 90 prosenttia suomalaisista sikatiloista ja yli 97 prosenttia suomalaisesta sianlihasta.
Nasevaan kuuluu 92,4 prosenttia kaikista maitotiloista, 55,6 prosenttia emolehmäkarjoista ja 90,3 prosenttia naudanlihatiloista.
Maamme kaikista naudoista Nasevan piirissä on 92,5 prosenttia (lypsylehmistä 96,4 prosenttia, emolehmistä 75,2 prosenttia).
Maito- ja lihaketjujen kansallisten laatujärjestelmien kehittämisen lisäksi hankkeessa tehtiin paljon muutakin.
Esimerkiksi vasikoiden hoidokäytäntöjen edistämisen ja turvallisen vasikkaliikenteen ohjeita päivitettiin.
Sikavassa eläinten hyvinvointi-indeksin tulos esitetään liikennevaloina.
Vihreä tarkoittaa, että sikojen hyvinvointi on hyvällä tasolla ja keltainen, että eläinten hyvinvoinnissa voi olla kehitettävää. Indeksin ollessa punaisella on arvioitava, mitä toimia on tehtävä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hankkeessa eri värien raja-arvoille määritettiin vaihtumattomat arvot, jotta pitopaikassa olevien sikojen hyvinvoinnin kehittymistä voidaan helpommin seurata. Lisäksi indeksiin tuli uusi arviointikohta liittyen eläinten käyttäytymiseen.
Jo aiemmin indeksissä mukana ollutta hännänpurennan esiintymisen arviointia porsailla ja lihasioilla täydennettiin arvioimalla emakoilla tavallisemmin esiintyvää häiriökäyttäytymistä, ulkosynnyttimien purentaa.
Siipikarjapuolella hankkeessa päivitettiin broileriemojen kansalliset hyvinvointitavoitteet ja julkaistiin ne ETT:n verkkosivuilla.
Lisäksi luotiin kalkkunoiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruujärjestelmä. Tiedonkeruu aloitettiin kalkkunoiden ensimmäisen viikon ja matkapoistuman, kokoruhojen ihovauriohylkäysten, jalkapohjaterveyden ja kokoviljaruokinnan osalta.
Tiedot kerätään takautuvasti vuodesta 2017 alkaen ja ne kattavat n oin 99 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta.
Tautisuojauksen edistämiseksi hankkeessa toteutettiin yhteenveto salmonellasaneerauksista, julkaistiin haittaeläinoppaat ja edistettiin Biocheck-tautisuojayskyselyn käyttöönottoa nauta-, sika- ja siipikarjatiloilla
Lisäksi aloitettiin salmonellasaneerausverkoston luominen.
ETT:n tavoitteena on kouluttaa eläinlääkäreitä ympäri Suomea ottamaan vastuuta salmonellasaneerauksista. ETT:n asiantuntijan rooli salmonelasaneerauksissa on jatkossa saneerausten koordinointi ja tuki paikalliselle eläinlääkärille.
- Osaston luetuimmat
