Broilertilojemme tautisuojaus kansainvälistä huippuluokkaa – eläinlääkäreiden vihollisesta päästävä eroon

Suomen broilertilojen eläintautisuojauksen onnistumista on arvioitu kansainvälisellä Biocheck-menetelmällä. Tulokset osoittavat, että tiloilla asiat ovat erittäin hyvin.

Biocheck-arviointi perustuu kyselyyn, jolla selvitetään tilojen ulkoisen ja sisäisen tautisuojauksen vahvuuksia ja kehittämiskohtia. Suomessa kyselyn teki kaksi eläinlääkäriä, jotka kävivät kaikilla tiloilla.

Vastausten perusteella tulee prosentuaalinen arvio, jota voi verrata kaikkien kyselyyn vastanneitten perusteella laskettuun keskiarvoon.

Lähes jokaisessa kohdassa meikäläisten tilojen saamat lukemat ylittävät maailmanlaajuiset keskiarvot.

Ulkoisessa tautisuojauksessa Suomi saa tulokseksi 76 prosenttia. Vastaava luku esimerkiksi Alankomaissa on 70, Belgiassa 65 ja Irlannissa 69. Sisäisen tautisuojauksen lukema Suomessa on 78 prosenttia, kun se Alankomaissa on 66, Belgiassa 63 ja Irlannissa 77.

”Huikean hyvin menee”, kiteytti eläinlääkäri Marianne Kaila Tarikko-hankkeen päätösseminaarissa 13.9. Seinäjoella.

Seminaarissa Kailalta kysyttiin, saako Suomi alunperin toisentyyppisille tiloille suunnitellussa belgialaislähtöisessä Biocheck-arvioinnissa etulyöntiaseman.

Päinvastoin, Kaila vastasi. Tuotantorakenteemme on erilainen verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin ja Biocheckin kysymykset sen mukaisia. Silti pärjäämme Kailan sanoin hävyttömän hyvin. Lopputulos riippuu siitä, miten hyvin tuottajat ovat asiat sisäistäneet – ammattitaito ja asenne ratkaisevat.

Kaila ja MMM, agronomi Elisa Valtonen vetävät Tarikko – broileritilojen tautiriskien kartoitus ja hallinta -hanketta, jota hallinnoi Eläinten terveys ETT ry. Hanke alkoi viime vuoden marraskuussa ja päätty lokakuun lopussa tänä vuonna.

Kaila ja Valtonen kävivät yhteensä noin 180 broilertilalla, joista suurimmalla osalla oli 71 000–100 000 lintua.

Vaikka tilanne olisi miten hyvä, aina löytyy parannettavaa.

Biocheck paljasti, että broilertilojemme tärkeimmät riskitekijät tai kehityskohteet ovat puutteet siisteydessä rakennusten ympärillä, tautisulkujen toteutus, suunnitelmallinen haittaeläinten torjunta sekä vesistöt ja luonnonlintujen levähdyspaikat.

Linnut ja jyrsijät voivat tartuttaa broilereihin esimerkiksi salmonellaa, joten ympäristön siisteys on avainasemassa haittaeläinten torjunnassa.

Puolella broilertiloista ympäristön siisteys oli hyvä ja vajaalla puolella siinä oli pieniä puutteita, Kaila kertoo. Iso osa broilertiloista koki, ettei haittaeläimistä ole ongelmaa.

Tuotantorakennuksen ympäriltä on syytä leikata nurmikko lyhyeksi, tuloilmanottoaukot peitetään verkoilla ja rehut pidetään lintujen ja eläinten ulottumattomissa, Kaila opasti.

Kaila kannustaa seuraamaan haittaeläinten hävittämisen onnistumista, koska kustannustehokkain torjunta saavutetaan suunnitelmallisella syöttien sijoittelulla ja torjunta-aineiden käytöllä.

44 prosentilla broilertiloista käytti kirjallista haittaeläintetorjuntaohjelmaa ja seurantaa. Vajaalla kolmanneksella oli käytössä vain ohjelma.

Tilakäynneillä kysyttiin, käytetäänkö tilan omaa viljaa, ostoviljaa vai molempia.

Voi ihmetellä, mitä tekemistä tällä tiedolla on tautisuojauksen kanssa. Paljonkin, sillä huolimattomasti säilytetyt rehut houkuttelevat haittaeläimiä. Siksi on syytä tietää myös se, miten ostettu vilja on varastoitu.

”Hyvin ollaan tietoisia siitä, mitä riskejä viljanvarastointiin liittyy”, Kaila kertoi.

Penkki on kätevä erottamaan tautisulun eri alueita toisistaan.  Kuva: Pekka Fali

Broilertilojen olisi suotavaa käyttää niin sanottua kaksinkertaista tautisulkua.

Ulkoa tullaan likaiselle alueelle, jonne jätetään ulkovaattet ja -kengät. Sitten tulee mieluiten esteellä erotettu välitila, jossa kuljetaan välitilan jalkineilla ja pestään sekä desinfioidaan kädet.

Välitilan ja puhtaan alueen erottaa jälleen este. Puhtaalla alueella kuljetaan sinne tarkoitetuilla kengillä ja puetaan päälle vaatteet, joilla mennään puhtaasta tilasta tuotantotiloihin.

Yli 90 prosentilla broilertiloista tautisulku on kaksinkertainen ja osastokohtaisiakin tautisulkuja on lähes 80 prosentilla tiloista.

Märkänä naulassa riippuva pyyhe ei kuulu kunnollisen tautisulun varustuksiin. ”Käsipyyhe on yhteinen vihollinen”, Kaila totesi viitateen kollegaansa Valtoseen. He suosittelevat, että kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin.

Vesistöt ovat monella tapaa tärkeitä mutta samalla ne muodostavat lintuinfluenssariskin lähellä sijaitseville siipikarjatiloille.  Kuva: Lari Lievonen

Tilan sijainnille ei voi mitään, mutta tuottajan on syytä tiedostaa siitä aiheutuvat tautiriskit. Lähellä sijaitsevat muut eläintilat, harrastesiipikarja tai vesistöt ovat asioita, jotka täytyy tiedostaa.

Erilaisia vesistöjä oli monen tilan lähellä. Niihin liittyvä luonnonlintujen aiheuttama lintuinfluenssauhka on hyvä muistaa, Kaila sanoi.

ETT:n oppaat:

Nautatilojen haittaeläintorjunta

Sikatilojen haittaeläintorjunta

Siipikarjatilojen haittaeläintorjunta