Alasaaren rypsipeltoa ei oltu ruiskutettu pillikettä vastaan, joten se on lohkolla päässyt kasvuun. Kuva: Johannes Tervo
Öljykasvien satonäkymä kohtuullinen – ”Syysrypsiä voitaisiin viljellä meillä Torniota myöden”
Öljykasvien markkina vetäisi kotimaista raaka-ainetta huomattavasti tuotantoa enemmän. Viljelyintoa haastavat tuhohyönteiset, viime vuosien kasvuolosuhteet ja syysöljykasvien osalta talvituhojen riski.Tilaajalle
Lapualla Kari Alasaaren mailla rypsin kukinta on päättymässä. Kuva: Johannes TervoKasvukauden haasteet näkyvät öljykasvien sadossa vaihtelevasti eri puolilla maata. Kylvöajankohdasta riippuen kasvua hidasti kylmyys tai kuivuus.
”Varhain kylvettyjen kevätrypsin ja - rapsin kasvun käynnistymistä hidasti kylmyys, paikoin jopa yöpakkaset. Viljelyksille, joilla kirppoja ei oltu torjuttu, ne aiheuttivat kasvuun lisäongelmia. Jos taas kylvö jäi myöhemmäksi, itämiseen meni pari-kolme viikkoa kuivuuden takia. Näille kasvustoille tarvitaan hyvä syksy, jotta ne ehtivät tuleentua”, selvittää lapualainen viljelijä Kari Alasaari.
Aktiivisesti öljykasvineuvojan roolissa maan satokehitystä seuraavan Alasaaren mukaan sato-odotukset ovat kokonaisuutena kohtuulliset. Alueelliset ja paikalliset erot ovat nyt viljojen tapaan suuria. Etelä-Pohjanmaan multavilla mailla vettä on riittänyt kuivia etelän savimaita paremmin. Myös kukinta-ajassa on isoja vaihteluita.
”Jos kukinta ei osunut pahasti hellekauteen, odotettavissa on hyvä satotaso. Paikoin taas kuivuus yhdessä lyhyen kukinnan kanssa johtavat heikkoon satotasoon.”
Öljykasvien kotimaisuusaste on reilusti alle 50 prosenttia. Tavoitteena on viljelyalan nosto. Tänä vuonna öljykasvien kylvöala kuitenkin laski merkittävästi.
”Ikävän paljon on laskua taas viime vuodesta. Keväällä hintasuhde viljaan verrattuna ei kannustanut öljykasvien valintaan. Lisäksi tuholaisten suhteen on ollut monia vaikeita vuosia ja ruiskutuksia on jouduttu tekemään paljon, myös se vaikuttaa viljelyintoon. Moni on todennut, että helpommallakin pääsisi.”
Tuholaisten torjunta on muuttumassa EU:n säädösten vuoksi yhä vaikeammaksi.
”Torjunta-aineiden rajoitukset johtavat kestämättömään tilanteeseen peltoviljelyn näkökulmasta. Parhaan hyönteisten torjunta-aineen poistuttua käytöstä vuosi sitten ruiskutuksia joudutaan tekemään useammin samaan tehoon päästäkseen. Peittaukseen on Suomessa haettu hätälupa useana vuonna.”
Haasteista huolimatta öljykasvien tuotto on kuitenkin kohtuullisen hyvää ja niillä on viljelykierrossa ja pölyttäjäkasvina tärkeä merkitys, muistuttaa Alasaari. Uusissa cap-ehdoissa öljykasvien käytön mahdollisuudet on huomioitu hyvin. Viljelykiertovaatimusten lisääminen tukee öljykasvien yleistymistä.
”Syysöljykasveja kylvetiin viime vuonna myöhäälle menneiden puintien takia kohtuullisen vähän. Talvituhot veivät osan ryysrapseista, mutta rypsin talvehtiminen oli kohtuullisen hyvää.”
Talvehtiminen on pelätty riski, etenkin syysrapsilla. Alasaari muistuttaa, että asiaan voi vaikuttaa huolehtimalla viljelytekniikoista ja peltojen vesitaloudesta.
Kari Alasaari tutkii 31.5. kylvettyä Synthia -rypsiä. Rypsin kukinta oli loppumaisillaan. Kuva: Johannes TervoAlasaari näkee etenkin syysrypsissä paljon potentiaalia. Syysöljykasvit ovat selvinneeet hyvin kuivuudesta ja kukkivat 3-4 viikkoa.
”Syysrypsiä voitaisiin viljellä meillä Torniota myöden. Uusi cap-kausi toi mahdollisuuksia öljykasvien hyödyntämiseen. Öljykasveilla on myös valkuaisrehun omavaraisuudessa tärkeä rooli”, Alasaari mainitsee.
Alasaari sanoo, että suurin viljelyintoa lisäävä tekijä on kannattavus, jota taas parannetaan ennen muuta satotasoa nostamalla.
”Satotaso on saatava Suomessa nousuun. Viljelyvarmuus pitää saada sellaiseksi, että odotettavissa on vuosittain yli 2 000 kilon hehtaarisatoja, ei niin, että tyydytään 1 000 kiloon. Keinot viljelyvarmuuden parantamiseksi kyllä tunnetaan.”
Alasaari on aktiivisesti kehittämässä suomalaista öljykasvien viljelyä.
”Kesällä perustetun RypsiRapsi-foorumin kautta pyritään jakamaan vljelijöille tietoa öljykasvien viljelystä osana saavuttaa tavoite, kotimaisen viljelyalan tuntuva lisääminen.”
”Alueilla, joilla kevätviljat menivät kuivuuden takia pommiin eikä satoa tule, löytyisi nyt potentiaalista kylvöalaa syysöljykasveille”, Alasaari mainitsee.
- Osaston luetuimmat
