Suomi pitää puolensa EU:ssa oman maataloustutkimuksen avulla – "Euroopassa on hyvin erilaisia kasvukausia"

Kenttäkokeet tarjoavat tietoa paitsi viljelijöille myös päätöksentekijöille. Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimukset vaikuttavat päätöksiin siitä, millaiseen toimintaan maatalouspolitiikka viljelijöitä ohjaa.

"Toki toivomme, että voisimme oikealla tiedolla edistää alan toimintaa", Luken erikoistutkija Marja Jalli kertoo työstään.

Jallin mukaan pellolla tehtäville kokeille on yhä tarvetta, jopa entistä monipuolisemmin. Syynä on se, että Suomen maanviljelyä koskevia päätöksiä tehdään myös Euroopan unionissa.

Hän kertoo kollegoineen seuraavansa koko maanosaa koskevia päätöksiä välillä "kysymysmerkkinä". Huolenaiheeksi nousee, kuinka hyvin EU:n päätösten taustalla oleva tieto koskee Suomea.

"Eurooppakin on iso alue, jossa on hyvin erilaisia kasvukausia ja talvia", hän sanoo.

Kasvukauden ohella esimerkiksi päivän pituudessa, maaperässä ja viljelyjärjestelmissä esiintyy eroja maanosan sisällä. Tutkimustietoa pohjoisista olosuhteista tarvitaan ilmaston muuttuessa yhä lisää.

"Onhan EU:ssa säädetyille päätöksille haettu poikkeuslupia perustuen siihen, mikä tilanne on Suomessa. Lupien perustelut pohjautuvat tutkimustietoon. Näin on esimerkiksi kasvinsuojeluvalmisteiden käytössä", Jallin kollega, johtava tutkija Ari Rajala kertoo.

Mikäli Suomessa halutaan puolustaa täkäläisiin olosuhteisiin sopivaa kestävää viljelytoimintaa, sen pitää perustua tieteelliseen näyttöön.

"Olemme aiemmin keskittyneet tehokkuustietoihin. Vasta viime aikoina on alettu korostaa omaa kokonaisvaltaista tutkimusta, joka sisältää muun muassa ympäristövaikutukset, eikä nojattu Keski-Euroopasta saatuihin tietoihin", Jalli luonnehtii.