• Yritys väittää, että Suomessa lehmien juomavesi ei ole tarpeeksi puhdasta – näin asiasta ajattelevat tutkija ja viljelijä

    Ruotsalainen Anolytech markkinoi laitteistoa, joka puhdistaa eläinten juomaveden suolalla ja sähköllä. Yrittäjä Tuomo Mäkinen näkee laitteiston hyödyllisenä. Apulaisprofessori Heli Simojoki korostaa perinteisen puhdistuksen merkitystä.
    Tilaajalle
    Tuomo Mäkinen on tyytyväinen, että lehmien juoma-altaat pysyvät puhtaampina, ja harjausväliä on pystytty harventamaan.
    Tuomo Mäkinen on tyytyväinen, että lehmien juoma-altaat pysyvät puhtaampina, ja harjausväliä on pystytty harventamaan. Kuva: Taina Renkola
    Maatalous|Maidontuotanto
    13.11.202410:07
    Piia Lehojärvi
    Kurikka

    Suomessa luullaan, että juomavesi on puhdasta. Anolytechin Suomen myyntipäällikön Juha Siltasen mukaan asia ei kuitenkaan ole näin.

    Anolytech-niminen yritys markkinoi bakteeritonta vettä. Vesi käsitellään suolalla ja sähköllä yrityksen laitteistolla maatilalla. Yritys lupaa eläinten olevan ”terveempiä ja tulosten paranevan”.

    ”Olisi kivaa, että Suomikin tulisi 2000-luvulle tässä asiassa”, Siltanen sanoo viitaten siihen, että Anolytechin laitteistot ovat käytössä jo lähes 2 000 kohteessa Skandinaviassa. Suomessa laitteita on vasta muutama.

    Anolytechin verkkosivuilla kerrotaan yrityksen suorittamasta ruotsalaistutkimuksesta, jossa yli puolella tiloista vesi oli ”käyttökelvotonta”. Siltanen ei kuitenkaan avaa, mitä käyttökelvottomuus tarkalleen tässä yhteydessä tarkoittaa.

    ”Asiakkaat saavat nukkua yönsä rauhassa, kun tietää, että eläimet juovat bakteeritonta, puhdasta vettä”, kuuluu Siltasen myyntiargumentti.

    Tuomo Mäkisen mukaan laitteisto ei ole halpa, mutta hän ei uskaltaisi enää olla ilmankaan.
    Tuomo Mäkisen mukaan laitteisto ei ole halpa, mutta hän ei uskaltaisi enää olla ilmankaan. Kuva: Taina Renkola

    Helsingin yliopiston apulaisprofessori Heli Simojoen mukaan veden laatu ei yleisesti ole ongelma maitotiloilla. Simojoki on erikoistunut märehtijöiden sairauksiin.

    ”Toki nauta on sellainen, että se märehtii koko ajan, jolloin rehu palautuu suuhun ja pötsimikrobeja voi päätyä juoma-altaisiin”, Simojoki kertoo.

    Hän ei ota kantaa Anolytechin laitteistoon mutta kommentoi aihetta yleisellä tasolla.

    Bakteerit voivat puolustautua laimeaa desinfiointiseosta vastaan muodostamalla yhä enemmän biofilmiä.

    ”Jos lähdetään desinfioimaan likaista pintaa, taudinaiheuttajilla on selviytymiskeinoja sellaista vastaan. Pinta pitää aina pestä ja puhdistaa ennen desinfiointia.”

    Jos jatkuvasti tarpeettomasti käytetään desinfiointiainetta, voivat mikrobit kehittyä kestäviksi eli resistenteiksi aineelle. Esimerkiksi bakteerit voivat puolustautua laimeaa desinfiointiseosta vastaan muodostamalla yhä enemmän biofilmiä.

    Mekaanista puhdistusta laitteisto ei korvaa, mutta altaiden harjausväliä on voitu pidentää, kertoo Tuomo Mäkinen.
    Mekaanista puhdistusta laitteisto ei korvaa, mutta altaiden harjausväliä on voitu pidentää, kertoo Tuomo Mäkinen. Kuva: Taina Renkola

    Jos maatilan käyttövedessä on ongelmia, Simojoki lähtisi ratkaisemaan ensin, miksi kaivo tai muu vesilähde on likainen.

    ”Ongelmilla on taipumus pahentua. Mekaaninen puhdistus on erittäin tärkeää”, hän korostaa.

    Simojoen mukaan on hienoa, että on olemassa aineita, joita on turvallista käyttää eläinten juomakuppien ja altaiden desinfioinnissa.

    ”Esimerkiksi EHEC:n torjunnassa juomakuppien puhdistus ja desinfiointi päivittäin korostuu. Desinfiointiin on silloin hyvä käyttää ainetta, jota ei tarvitse huuhdella, se helpottaa työtä.”

    Työhön tosin soveltuu esimerkiksi maatiloilla tuttu Virkon-desinfiointiaine, Simojoki huomauttaa.

    Mäkisen mukaan altaisiin kertyy nyt vähemmän ruostetta ja limaa.
    Mäkisen mukaan altaisiin kertyy nyt vähemmän ruostetta ja limaa. Kuva: Taina Renkola

    ”Esimerkiksi EHEC:n torjunnassa juomakuppien puhdistus ja desinfiointi päivittäin korostuu.” Heli Simojoki

    Tikan maatilalla Kurikassa Anolytechin laitteisto on ollut käytössä jo kolmen vuoden ajan, ja yrittäjä Tuomo Mäkinen on huomannut, että altaat ovat asennuksen jälkeen pysyneet puhtaampana. Mekaanista puhdistusta laitteisto ei korvaa, mutta altaiden harjausväliä on voitu pidentää.

    Mäkinen kertoo, että laitteisto kustantaa hänen 350 lehmän maitotilallaan noin 800 euroa kuukaudessa. Laite hankitaan leasing-sopimuksella, johon kuuluvat huollot ja korjaukset. Tilallisen tarvitsee ainoastaan hankkia laitteistossa käytettävä suola ja muistaa lisätä sitä.

    ”Ei se mikään halpa ole, mutta kyllä se on hintansa väärti”, Mäkinen sanoo.

    Hän ei uskaltaisi enää kokeilla olla ilman laitteistoa. Tänä syksynä utaretulehdustilanne oli tilalla vaikea, mutta toisaalta sää oli ihanteellinen mikrobien kasvulle missä tahansa alustalla.

    On vaikea sanoa, voiko sillä estää utaretulehduksia. Mäkisen mukaan jo se, että altaat pysyvät puhtaampina, on etu työntekijöitä ja lehmien hyvinvointia ajatellen.

    Lisää aiheesta
    • Tikan Maatilalla päästään ainakin osittain eroon vasikkaingluista, kun Tuomo Mäkisen takana näkyvään monttuun nousee uusi navetta.

      Maidontuotanto | Eläinten hyvinvointi etusijalla – Tikan Maatilan uusi navetta mullistaa tilan arjen

      Tilaajalle
    • Lihatalojen kapasiteetti vastaanottaa teuraita on rajallinen kriisiaikanakin. Vedenjakelun häiriöt vaikuttavat nopeasti maidontuotantoon. Kuvituskuva.

      Ruoka | Vedenjakelun häiriöt panevat maatilat polvilleen nopeasti – ruokaketjun haavoittuvuus paljastui kriisiharjoituksessa Itä-Suomessa

      Tilaajalle
    • Pankkien rahoituspäätösten keskeisimpiä perusteita ovat investointien kannattavuus ja pankkien vakavaraisuussääntelyn asettamat raamit.

      Maatalous | Tulevaisuudessa pankki saattaa vaatia navettainvestoinnilta laskelman hiilijalanjäljestä

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle