Numeroakrobatia on Kanadassa perustaito

Jos traktoriaan haluaa ajaa Ontariosta Quebecin puolelle, on kuskin oltava tarkkana.

Ontariossa maatalouskone ei tarvitse omia rekisterikilpiään, mutta Quebecissa tarvitsee.

Kasvinsuojeluruiskun kanssa kulkiessa Quebecin puolella edellä täytyy olla leveästä kuljetuksesta varoittava ajoneuvo. Ontariossa sellaista ei vaadita.

Viljelijä Will Runnalls luovii sääntöviidakossa tottuneesti. Haasteita se kuitenkin tuottaa.

Vaikka Runnallsin maatila sijaitsee kivenheiton päässä rajasta, pellon hankkiminen Quebecista on vaikeaa.

Toisin kuin Ontariossa, Quebecissa on oltava provinssin asukas voidakseen ostaa viljelysmaata.

Jos erilaiset säännöt vaativat pähkäilyä, totinen suo on edessä mittayksiköissä.

Quebecissa puhutaan hehtaareista, Ontariossa eekkereistä.

Osassa Ontariota satomäärät ilmoitetaan tonneissa eekkeriä kohden. Kanadassa käytetään satojen mittayksikkönä myös Brittiläisen imperiumin jäännettä, vakkaa (eng. Avery bushel). Kanadalaisten vakka vastaa 36,369 litraa.

Amerikkalaiset taas käyttävät viljakaupassa Winchester-vakkaa, jonka tilavuus on 35,239 litraa.

Melkoista numeroakrobatiaa vaatii myös lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden annostelu.

Amerikkalaisissa työkoneissa annostelumäärät ilmoitetaan gallonissa. Yksi amerikkalainen gallona vastaa 3,785 litraa.

Kanadan käyttämässä imperiaalisessa järjestelmässä gallona taas on 4,546 litraa. Kasvinsuojeluaineiden annostelumäärissä esimerkiksi glyfosaattia neuvotaan annostelemaan 0,9 litraa eekkerille siten, että eekkeriä kohden vettä kuluu 10 gallonaa.

Lannoitteissa painot ilmoitetaan kiloissa, mutta annostelumäärät paunoissa eekkeriä kohden, Runnalls jatkaa. Yksi pauna vastaa noin 0,45 kiloa.

”Haimme 40 000 kiloa urealannoitetta rekalla, mutta kuskin pitäisi levittää sitä 250 paunaa eekkerille.”

Runnalsin muistista eri muuntoyksiköt tulevat kuin liukuhihnalta.

Taskusta löytyy applikaatio, jolla satokasvien hintoja voi vertailla sekä vakoissa että tonneissa.

Puhelimeen ladattava applikaatio auttaa kanadalaisia vertailemaan hintoja eri yksiköissä. Kuva: Tuulikki Viilo

Erilaiset säännöt asettavat viljelijät eriarvoiseen asemaan.

Runnals korostaa, että hän ei edusta mielipiteineen kanadalaista viljelijää, vaan ontariolaista viljelijää. Tai vielä tarkemmin eteläontariolaista.

Alueella on Kanadassa merkitystä enemmän, kuin Euroopassa yleensä ymmärretäänkään.

Jokaisella provinssilla on oma politiikkansa ja jopa maatalousministerinsä.

Länsi mielletään yleensä konservatiivisemmaksi kuin itä. Siellä viljely on myös helpompaa pienemmän sääntelyn vuoksi, Runnalls kertoo.

"Provinssit ovat miniatyyrimaita. Olemme kuin pienoisversio Euroopan unionista", hän summaa.