Turvemaiden määrästä on toistaiseksi olemassa vain karkea kuva – nyt on alkamassa valtakunnallinen maastokartoitus

Turvemaat pyörivät ilmastonmuutoskeskustelun ytimessä, mutta niiden määrästä on erilaisia käsityksiä. Pian käynnistyvässä hankkeessa turvemaat pyritään kartoittamaan entistä tarkemmin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Maanmittauslaitoksen (MML) ja Ruokaviraston yhteinen Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanke pyrkii täyttämään tiedoissa olevia aukkoja. Hankkeen tutkijat keräävät uutta maaperäaineistoa ensimmäisellä maastotyökierroksella kevään ja syksyn 2022 aikana.

Tällä hetkellä turvepeltojen määrää voidaan arvioida maaperäkarttojen, maannostietokannan tai maanviljelijöiden ottamien viljavuusanalyysien perusteella.

"Maaperäkartat sisältävät maalajitietoa, mutta mittakaavan tarkkuus ei ole riittävä koko maassa. 2010-luvun lopulla valmistunut maannostietokanta kuvaa maalajien ominaisuuksia ja syntyhistoriaa. Viljavuusanalyyseissä puolestaan on edustettuna käytännössä kaikki Suomen peltolohkot, mutta ne on arvioitu pääasiassa aistinvaraisesti ja lähinnä vain kyntökerroksen perusteella", listaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.

"Olemassa olevilla aineistoilla saadaankin vain karkea kuva turvemaiden ja -peltojen esiintymisestä", Salo painottaa.

MAATU-hankkeessa hyödynnetään kaukokartoitus ja -mallinnusmenetelmissä tapahtunutta kehitystä.

GTK:n matalalentomittauksilla kerätty gammasäteilyaineisto on lupaava työkalu turvemaiden tunnistamisessa. Satelliittikuvat antavat tietoa maalajien kosteusolosuhteista ja pinnankorkeusaineistot puolestaan kertovat soiden turvemaiden sijainnista. Koneoppimismallien kehittämisessä käytetään pistemäisiä havaintoja maaperäkartoituksista ja muista näytteenotoista kartta-aineistojen lisäksi.

"Näin yhdistelemällä saamme aineistoja, joita ei ole aikaisemmin juurikaan käytetty maaperän ominaisuuksien tunnistamiseen koko valtakunnan tasolla", kertoo apulaistutkimusprofessori Maarit Middleton GTK:stä.

Maastotyökierroksia varten maanomistajilta haetaan maastotyöluvat. Hakemisen avulla varmistetaan, että maanomistaja on tietoinen näytteenotosta ja ettei näytteenotto häiritse maanomistajan omaa toimintaa.

Kirjeet ja kyselyt lähetetään maalis–kesäkuussa 2022. Maastotyötä on tarkoitus toteuttaa myös ensi vuonna.

"Uudesta tutkimustiedosta tulee olemaan hyötyä koko toimialalle ja ilmastotyölle. Toivomme, että mahdollisimman moni maanomistaja vastaa luvan hakemiseen myönteisesti", geologi Matti Laatikainen GTK:stä sanoo.

Lue myös: Turvepeltojen määrä on saatettu yliarvioida

Tutkijat vastaavat: "Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä"