Suomalaiset hullaantuivat matkapuhelinverkon tiedonsiirtoon

Langattoman tiedonsiirron suosio on Suomessa huikea. Sen määrä melkein kaksinkertaistui, kun verrataan tämän vuoden alkupuoliskoa viime vuoden vastaavaan jaksoon.

Tiedot ilmenevät Viestintäviraston keskiviikkona julkistamasta katsauksesta, joita tehdään puolen vuoden välein.

Muissa Pohjoismaissa on sen sijaan siirrytty Suomea nopeammin käyttämään valokuituliittymiä. Esimerkiksi Ruotsissa nopea, yli 30 megabitin liittymä on asukasta kohden kaksi kertaa yleisempi Suomeen verrattuna.

Suomi onkin huippunopeissa kiinteissä liittymissä EU:n keskitasoa. Lähes joka neljännessä kodissa on nyt vähintään 100 megan kiinteä laajakaista. Kun mukaan lasketaan yli 30-megaiset yhteydet, edellä mainittuja nopeaksi katsottavia, kiinteitä yhteyksiä on 30 prosenttia.

Tilanne on ristiriitainen, kun ajatellaan panostuksia digitalisaatioon ja tavoitteeseen ulottaa kiinteä valokuituverkko koko maahan lähivuosina.

Kiinteiden liittymien määrä jopa laski suhteessa mobiilipalveluihin. Tämä selittynee sillä, että kolme suurta operaattoria ovat purkaneet kupariverkkoa pois nopeammin kuin valokuitua ja kaapeliliittymiä on ollut saatavissa käyttöön.

Alle kymmenen megan nopeudella toimivien kiinteiden liittymien osuus on puolittunut kolmessa vuodessa.

Suomessa on 1,7 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää. Niistä lähes puolet on 10—30-megaisia, mihin nopeuksiin myös parhailla matkapuhelinyhteyksillä päästään.

Matkapuhelinliittymien kokonaismäärä ei enää juuri lisääntynyt tämän vuoden alkupuoliskolla. Sen sijaan sellaisten mobiililiittymien määrä kasvoi, joita käytetään vain tiedonsiirtoon. Vastaavasti pelkästään puheluja ja tekstiviestejä lähettävien määrä väheni.

Matkapuhelinliittymiä on 10,4 miljoonaa eli lähes kaksi henkeä kohden. Mukaan lasketaan myös miljoona koneliittymää, jotka toimivat suoraan tietokoneelta.

Viestintäviraston katsaus