
15 prosentin tuontitullit voivat pakottaa osan suomalaisista yrityksistä lopettamaan elintarvikeviennin Yhdysvaltoihin, arvioi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä.
EU ja Yhdysvallat pääsivät sunnuntaina yhteisymmärrykseen tulleista. Perjantaista alkaen useimpiin EU:n tuotteisiin kohdistuu Yhdysvalloissa 15 prosentin tuontitulli.
Käkelän mukaan tuontitullien korotus on iso, sillä nyt elintarvikkeiden tullit ovat olleet 0–3 prosentin luokkaa.
”Saadaanko korotukset siirrettyä kuluttajahintoihin vai ottaako vientiyritys ne pois omasta katteestaan? Katteesta ottaminen voi pakottaa erityisesti pienemmät yritykset lopettamaan viennin Yhdysvaltoihin.”
Käkelän mukaan vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, moniko yritys joutuisi vetäytymään vientiponnisteluista.
Yhdysvaltojen tullipoukkoilu alkoi huhtikuussa, kun presidentti Donald Trump ilmoitti järeistä tuontitulleista.
Yhdysvaltojen ja EU:n sunnuntaina saavuttaman sopimuksen mukaan useimpiin EU:n tuotteisiin kohdistuu Yhdysvalloissa 15 prosentin tuontitulli. Yhdysvaltojen tuontia EU-alueelle 15 prosentin tuontitulli ei koske.
Japania koskee 15 prosentin tuontitulli, Iso-Britanniaa 10 prosentin.
Kiinan kanssa Yhdysvallat neuvottelee tulleista parhaillaan. Brasiliaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tuontitulleilla.
EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksen mukaan tietyt "strategiset tuotteet" jätetään molemminpuolisesti tullimaksujen ulkopuolelle, muun muassa tietyt maataloustuotteet ja kriittiset raaka-aineet.
Lisäksi Bryssel helpottaa EU:n viljelijöille ”ei-herkkien” Yhdysvaltojen maataloustuotteiden tuontia. Näitä ovat muun muassa pistaasipähkinät, mantelit, soijapavut, tietyt maitotuotteet, osa jalostetusta ja raa’asta kalasta ja lemmikkien ruuista, kertovat Guardian ja Euractiv. Myös EU:hun tuotavan biisoninlihan kiintiöitä kasvatetaan.
Euractivin mukaan tullien alennukset voisivat ulottua myös lannoitteisiin, joissa Yhdysvallat voisi olla vaihtoehtoinen toimittaja Venäjälle.
Bryssel myös neuvottelee parasta aikaa väkevien alkoholijuomien ja viinin viennistä. Tuottoisa vientisektori on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltojen markkinoista.
Myös EU:hun tuotavan biisoninlihan kiintiöitä kasvatetaan.
Myös Suomesta viedään Yhdysvaltoihin alkoholia. Muita merkittäviä tuoteryhmiä ovat suklaamakeiset ja meijerituotteet, kertoo Käkelä.
Yhdysvallat on kuitenkin kohtuullisen pieni markkina suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.
”Toki se on ollut kasvava markkina viime vuosina. Tietysti toivotaan, että positiivinen kehitys jatkuisi.”
Tullin tietojen mukaan Suomesta vietiin toukokuun 2024 ja huhtikuun 2025 välillä elintarvikkeita Yhdysvaltoihin 32 miljoonalla eurolla. Yhdysvallat on Suomen elintarvikeviennin kohdemaista 15. suurin.
Samaan aikaan elintarvikkeita tuotiin Suomeen Yhdysvalloista 89,1 miljoonalla eurolla. Yhdysvallat on sijalla 14, kun katsotaan Suomeen elintarvikkeita tuovia maita.
Yhdysvalloista tuodaan alkoholijuomia, hedelmiä, hedelmäsäilykkeitä, kasviksia, pähkinöitä, mausteita ja kastikkeita.
”Ei tämä ainakaan positiivista ole.”
Käkelä on huolissaan EU:n ja USA:n tullisopimuksen epäsuorista vaikutuksista.
EU on Suomelle ylivoimaisesti tärkein elintarvikemarkkina. Suomen seitsemän tärkeintä elintarvikkeiden vientimaata ovat EU-maita. Vienti EU:hun kattaa peräti 70 prosenttia elintarvikkeiden kokonaisviennistä.
”Mitä tapahtuu esimerkiksi Saksan taloudessa, kun nämä tullit vaikuttavat heidän toimintaansa?”
”Ei tämä ainakaan positiivista ole. Tässä mennään väärään suuntaan. Kansainvälisen kaupan pitäisi olla vapaata.”
Tullisopimus on Käkelästä hyvin kriittinen asia erityisesti nyt, kun ruokavientiä yritetään saada kasvuun.
”Suomen ruokaviennissä on menossa hyvä draivi. Yritykset selkeästi näkevät, että sitä on mahdollisuus lähteä kasvattamaan.”
Guardian: EU-US tariffs: what is in the trade deal, what is not and who are the winners and losers?
Euractiv: Brussels opens door to selected US food imports as tariff threat looms