• Noora ja Mikko Salmu ostivat kahdeksan vuotta tyhjillään olleen parsinavetan: ”Paikka tuntui heti omalta”

    Noora ja Mikko Salmun vasikkakasvattamossa arki ei ole kellontarkkaa selviytymistä. Nuori yrittäjäpari on rakentanut oman toimintamallin, jonka johtotähtenä toimivat lompakkoystävälliset investoinnit sekä vahva luottamus omaan ammattitaitoon.
    Tilaajalle
    Noora ja Mikko Salmu aloittivat yhteisen tilanpidon täysin tyhjästä. Puskien keskellä löytyneestä navetasta on jalostunut kahden vuoden aikana 150-paikkainen vasikkakasvattamo. Kuvassa myös perheen nelivuotias Topias-poika.
    Noora ja Mikko Salmu aloittivat yhteisen tilanpidon täysin tyhjästä. Puskien keskellä löytyneestä navetasta on jalostunut kahden vuoden aikana 150-paikkainen vasikkakasvattamo. Kuvassa myös perheen nelivuotias Topias-poika. Kuva: Anne Anttila
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    11.7.202407:00
    Anne Anttila
    Merijärvi

    "Elämäni toiseksi paras saavutus on rehusilppurin hankinta. Paalupaikkaa pitää edelleen kuitenkin avioliitto. Ilman Nooraa elämältäni puuttuisi tarkoitus."

    Näin kauniisti merijärvinen Mikko Salmu puhuu vaimostaan, Noora Salmusta.

    Kolmikymppinen isäntäpari aloitti yhteisen tilanpidon vuonna 2022.

    Tätä ennen kovana työmiehenä tunnettu Mikko harjoitti kasvatustoimintaa kotitilansa yhteydessä.

    "Aikakauteen mahtuu monenlaista ajanjaksoa. Paljon työtä ja ennen lopullista taitekohtaa myös riemukkaita rälläysreissuja. Syynä kosteaan elämänvaiheeseen oli isoisäni tapaturmainen kuolema. Se vei pohjan elämältä ja samalla myös itsetunnolta", Mikko Salmu avautuu.

    "Jos työt alkavat luisua puurtamiseksi, osaamme pysähtyä ja ottaa asioihin etäisyyttä."

    Tavattuaan lastenhoitajana työskennelleen Nooran myös Mikon elämässä avautui uusi sivu.

    ”Päästimme irti entisestä. Mietimme jopa tilanpidon suhteen kaikkea mahdollista, laajentamisesta lopettamiseen ja jopa sitä, että myydään kaikki ja hypätään tyhjän päälle.”

    Salmun pariskunta löysi kuitenkin aarteensa kotikylältä, keskeltä puskia.

    ”Parsinavetta oli ollut tyhjillään kahdeksan vuotta, mutta rakennus oli hyvässä kunnossa. Paikka tuntui heti omalta, joten kättelimme kaupat ja ryhdyimme muutostöihin. Kaikki sujui mallikkaasti ja kolme kuukautta myöhemmin saimme ensimmäiset vasikat. Kaiken kaikkiaan vasikkapaikkoja on 150 ”, Salmun isäntäpari kertaa.

    Salmun perhe on rakentanut ympärilleen oman näköisensä toimintamallin. ”Teemme sitä mikä tuntuu hyvälle”, Salmut kertovat.
    Salmun perhe on rakentanut ympärilleen oman näköisensä toimintamallin. ”Teemme sitä mikä tuntuu hyvälle”, Salmut kertovat. Kuva: Anne Anttila

    Kahden toimintavuoden aikana Salmun tilalla on tapahtunut paljon.

    Vasikkakasvattamoa on asteittain remontoitu ja ennen kaikkea hyvinvointi edellä.

    "Hyvinvointiin tähtäävästä laadusta emme tingi yhtään. Ruoka, puhtaus ja aktiviteetit ovat kasvavalle vasikalle elintärkeitä, joten näiden suhteen etenemme sulavassa etunojassa.”

    ”Yksi tärkeimmistä hankinnoista on työtä helpottava juottoautomaatti. Hiljattain saimme käyttöön myös eläinterveyttä edistävät jaloittelutarhat. Periaatteemme on, että kaikki mitä tarvitaan, laitetaan. Seuraavaksi investoimme konehallin ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös pihan asfaltointi.”

    Isäntäpari Salmun mukan investoinnit tehdään kuitenkin tarkkaan harkiten.

    ”Tilaa tulee kehittää, mutta navigointivirheisiin ei ole varaa. Tausta-ajatuksena on pitää työmäärä kohtuullisena, joten laajentamisen suhteen pidämme käsijarrua päällä. Ainakin toistaiseksi, sillä ovet uusille unelmille pidetään kuitenkin avoinna. Mielen päällä on käynyt jopa loppukasvatus, mutta sen aika ei ole vielä.”

    Mikko Salmu sanoo jättäneensä myös turhat rönsyilyt pois ja keskittyvänsä puhtaasti farmarin arkeen.

    ”Sivuraiteelta on palattu takaisin pääraiteelle, joten koneurakointi ja kunnallispolitiikka ovat nyt pitkällä jäähyllä. Tästä eteenpäin keskitymme tilan kehittämiseen.”

    Ovet uusille unelmille pidetään avoinna, isäntäpari toteaa.
    Ovet uusille unelmille pidetään avoinna, isäntäpari toteaa. Kuva: Anne Anttila

    Salmut ovat rohkeasti muuttaneet myös toimintatapojaan.

    ”Haemme koko ajan uusia keinoja toimintojen tehostamiseksi. Pienillä asioilla voi olla suuria vaikutuksia. Hyvänä esimerkkinä on paalisilppuri, jonka myötä saimme muutettua kuivitusta. Työtapojen muutoksilla on saatu myös päiväkasvut nousuun”, isäntäpari iloitsee.

    Noora ja Mikko myöntävät, että muutosten ansiosta elämä on keventynyt.

    ”Olemme opetelleet löysäämisen taidon. Jos työt alkavat luisua puurtamiseksi, osaamme pysähtyä ja ottaa asioihin etäisyyttä. Tämä taito säilyttää työn mielekkyyden ja vahvistaa samalla luottamusta alaan ja ennen kaikkea omaan ammattitaitoon. Tässä lajissa on uskallettava tykätä myös omasta peilikuvasta”, Salmun isäntäpari kiteyttää.

    Lisää aiheesta
    • Noora ja Mikko Salmu pyörittävät vuoden ajan toiminnassa ollutta vasikkakasvattamoa omin voimin ja omalla tyylillä.

      Lihantuotanto | Nautatilan kiire vaihtui elämäniloon – ”Keskitymme olennaiseen ja elämme vaatimattomasti”

      Tilaajalle
    • Investointiaikomukset eivät riitä kattamaan tuotantonsa lopettavien tilojen naudanlihamäärää.

      Maatalousyrittäjät | Naudanlihaa tuottavien yrittäjien arviot tilansa kannattavuudesta synkentyneet: viime vuoden parannus pyyhkiytyi pois

      Tilaajalle
    • Naudanlihan tuottajahinnasta on leikkaantunut jopa yli 20 senttiä kilolta vuoden 2024 aikana.

      Lihantuotanto | HK Foodsin tuottajahinnan lasku jatkuu: Kuusi leikkausta naudanlihalle tänä vuonna

      Tilaajalle
    • Snellmanin Lihanjalostus oy laski sianlihan tuottajahintaa tammikuussa.

      Lihantuotanto | Snellman on laskenut sianlihan hintaa kerran, naudan kahdesti tänä vuonna

      Tilaajalle
    • Naudanlihan tuottajahinta on laskenut tämän vuoden aikana. Tuotantokustannuksissa vastaavaa laskua ei tunnu.

      Lihantuotanto | Lihavaliokunnan puheenjohtaja: Lihan tuottajahintojen lasku nakertaa kannattavuutta entisestään – "Olo on kuin rikkinäisellä levyllä"

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä