Naudanlihaa tuottavien yrittäjien arviot tilansa kannattavuudesta synkentyneet: viime vuoden parannus pyyhkiytyi pois

Erikoistunutta naudanlihantuotantoa harjoittavien arvio tilansa kannattavuudesta on heikentynyt viime vuoteen verrattuna.

Kantar Agri selvitti tuottajien ajatuksia maalis–huhtikuussa tehdyllä kyselyllä. Vastaajina oli 941 maitotilaa, 579 naudanlihaan erikoistunutta tilaa ja 192 sikatilaa.

Naudanlihantuottajien arvio taloudestaan oli vuosi sitten selvästi parempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Nyt se otti taas takapakkia.

Kyselyssä selvitetään ensin tuottajan arvio tilan edellisen vuoden kannattavuudesta. Viime vuonna 19 prosenttia naudanlihantuottajista kuvasi sitä erittäin tai melko hyväksi ja 34 prosenttia tyydyttäväksi.

Tuoreessa kyselyssä 18 prosenttia kuvaa viime vuotta erittäin tai melko hyväksi, 27 prosenttia tyydyttäväksi.

Myös tulevaisuudenusko on heikentynyt viime vuodesta.

Viime vuonna erikoistuneista naudanlihatiloista 23 prosenttia arvioi lähivuosien kannattavuusnäkymät erittäin tai melko hyviksi ja 38 prosenttia tyydyttäviksi. Nyt vastaavat lukemat ovat 22 ja 29 prosenttia.

Asiantuntija Anne Kallinen Kantar Agrilta kertoo, että luvuissa näkyvä alavire on peräisin nimenomaan emolehmätiloilta. Muilla naudanlihatiloilla kannattavuusarviot ovat viime lähellä vuoden lukemia.

Kallinen arvioi, että emolehmätiloilla epävarmuutta aiheuttaa moni tekijä, ainakin tukimuutokset ja viime vuoden vasikkaruuhka.

”Aika iso osa emolehmätiloista on lisäksi luomussa, eikä luomusta nyt oikein tahdota maksaa.”

Suomen naudanlihan omavaraisuus on noin 80 prosenttia eli tuotanto kattaa neljä viidesosaa kulutuksesta.

Jos tuottajien Kantarin kyselyssä ilmaisemat suunnitelmat toteutuvat, omavaraisuus heikkenee vauhdilla.

Viime vuonna naudanlihaa tuotettiin 85,4 miljoonaa kiloa. Ennuste tälle vuodelle on 84 miljoonaa kiloa.

Vuonna 2027 tuotanto alenee ennusteen mukaan 78 miljoonaan kiloon, vuonna 2030 se on enää 72 miljoonaa kiloa ja vuonna 2032 68 miljoonaa kiloa.

Kallinen muistuttaa, että tutkimustulos on enemmän myrskyvaroitus kuin ennuste. Paljon ehtii vielä tapahtua ennen vuotta 2032, ja paljon ehditään tehdä, jos lihantuotanto halutaan säilyttää lähempänä nykylukemia.

Hän pohtii, että kuluttajan arvostus punaista lihaa kohtaan pitäisi saada palautettua niin, että se näkyisi puheiden lisäksi kaupan hyllyn luona.

Tämän vuoden helmikuussa erikoistuneessa naudanlihantuotannossa toimi yhteensä 2 780 tilaa. Niistä 1 614 oli emolehmätiloja ja 1 078 ostovasikan kasvatukseen erikoistuneita tiloja. 86 oli muita, lähinnä vasikkakasvattamoja.

Kyselyn mukaan alle puolet nykyisistä tiloista olisi jatkamassa vuoteen 2032 asti.

Maidon- ja naudanlihan tuotanto ovat vahvassa kohtalonyhteydessä, sillä suurin osa teuraaksi kasvatettavista naudoista tulee maitotiloilta. Siksi maidontuotannon näkymät vaikuttavat nopeasti lihaan.

Kantarin kyselyn mukaan maidontuotannosta poistuisi luopujien myötä vuoteen 2032 mennessä 71 500 lypsylehmää.

Emolehmiä poistuisi lähes 28 000. Kasvatuspaikoista poistumisuhan alla on 72 000 ostovasikan kasvatuspaikkaa ja yhteensä 102 600 teuraskasvatuspaikkaa.

Investointiaikeita on, mutta ne eivät riitä korvaamaan lopettajien tuotantoa.

Erikoistuneista nautatiloista lähes viimevuotinen määrä on kiinnostunut investoimaan: 360 erikoistunutta emolehmätilaa ja 200 lihanautatilaa. Hankkeet painottuvat edelleen enemmän peruskorjauksiin kuin laajennuksiin.

Laajennukset tai uudet tuotantorakennukset kiinnostavat entistä enemmän suuria emolehmätiloja ja vähemmän pieniä.

Viime vuoteen verrattuna investointihankkeiden piirissä on vähemmän paikkoja, mutta usko niiden toteuttamiseen on kasvanut.

Investointien toteutumista hidastaa tai estää entistä enemmän epävarmuus tulevasta. Myös kannattavuustilanne huolettaa. Uutena hidasteena listalle on tullut metsäkatoasetus, jonka mainitsee kolmannes vastaajista.