Jatkavien maitotilojen usko tulevaisuuteen on kohentunut

Maidontuottajien oma arvio tilansa kannattavuudesta on nyt valoisampi kuin kaksi vuotta sitten.

Kantar Agri selvitti tuottajien ajatuksia sähköisellä kyselyllä maalis–huhtikuussa. Vastaajia oli 941 eli lähes neljännes kaikista maitotiloista.

Ensin kysyttiin tuottajan arviota maatalouden kannattavuudesta viime vuonna. 27 prosenttia tiloista piti sitä erittäin tai melko hyvänä ja 37 prosenttia tyydyttävänä.

Kaksi vuotta sitten vastaavat lukemat olivat huomattavasti heikommat: 18 prosenttia piti edellisvuoden kannattavuutta erittäin tai melko hyvänä ja 34 prosenttia tyydyttävänä.

Jatkavat tilat odottavat aikojen paranevan. Kun kysyttiin lähivuosien kannattavuusarviota, 31 prosentin odotukset ovat asteikolla erittäin tai melko hyvä. 43 prosenttia arvioi lähivuosien kannattavuuden tyydyttäväksi.

Tilojen määrä jatkaa edelleen laskuaan. Vuonna 2032 nykyisistä eli hiukan yli 4 000 maitotilasta on Kantarin arvion mukaan jäljellä noin puolet eli pari tuhatta tilaa.

Kun maitotilalla nyt on keskimäärin 58 lypsylehmää, vuoden 2032 keskilehmäluvuksi arvioidaan 98.

Kun jatkamisaikeita tarkastellaan alueittain, Varsinais-Suomi erottuu kirkkaasti muista. Siellä peräti 76 prosenttia tiloista kertoo aikovansa jatkaa ainakin vuoteen 2032 asti. Kakkosen eli Etelä-Pohjanmaan vastaava luku on 57 prosenttia.

Tilojen lopettamiset johtavat siihen, että lehmämäärä laskee edelleen, vaikka laajennuksia onkin jatkavilla tiloilla suunnitteilla.

Nyt Suomessa on noin 233 000 lehmää. Vuoteen 2027 mennessä lukeman arvioidaan laskevan 220 000:een. Vuonna 2032 määrä olisi jo alle 200 000:n, 197 000.

Maitomäärä ei laske samaa tahtia, koska keskituotos kasvaa. Vuonna 2027 maidontuotanto laskee näillä näkymin alle kahden miljardin litran. Vuonna 2030 määrän ennustetaan olevan 1,9 miljardin litran paikkeilla.

Maidontuotantoon on nyt suunnitteilla hiukan enemmän investointeja kuin viime tai toissa vuonna. Lisäksi investointiajatukset ovat varmempia.

Joka viidettä investointia pidetään varmana ja puolta todennäköisesti toteutettavina.

Vuosina 2027–2029 valmistuvia laajennuksia on Kantarin mukaan kohtalaisesti, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla todella vähän verrattuna lehmämäärään.

Vuosille 2030–2031 investointiajatuksia on toistaiseksi hyvin vähän. Ajankohta on kuitenkin vielä sen verran kaukainen, että paljon ehtii tapahtua.

Investointituen merkitys on edelleen ratkaiseva. Vain viisi prosenttia sanoo toteuttavansa investoinnin, vaikka ei saisikaan tukea.

Niistä maidontuottajista, jotka eivät aio investoida, 41 prosenttia mainitsee tärkeimmäksi syyksi tuotannon heikon kannattavuuden.

Toiseksi tärkeimmät syyt ovat epävarmuus tulevasta, yrittäjän korkea ikä tai jatkajan puute.

Metsäkatoasetuksen mainitsee 17 prosenttia vastaajista.

Jatkajan puute on iso ongelma, sillä kaksi viidestä maitotilallisesta on yli 50-vuotiaita.

Noin puolella yli 50-vuotiaista maitotilallisista on kyselyn mukaan mahdollinen jatkaja. Heistä kuudesosa toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tänä tai ensi vuonna, noin puolet vuosina 2026–2029 ja useampi kuin joka kolmas vasta myöhemmin.

Puolet maidontuotannon lopettavista jatkaa kasvinviljelytilana, joka viides lopettaa maataloustuotannon kokonaan.