Tuhoaako korkojen nousu investointien kannattavuuden, kannattaako laina-aikaa pidentää? Näin vastaa asiantuntija

Valtion korkotukilainat tulivat tarpeeseen, kun Euribor-korot pompahtivat nollasta neljään prosenttiin. Kun Euriborin päälle lasketaan pankin 2–3 prosentin marginaali, on maatalousluoton kokonaiskorko pahimmillaan nyt yli seitsemän prosenttia. Korkotukilainoissa valtion maksama osuus on kolme prosenttia.

”Investointi-into ei ole korkojen nousun myötä täysin romahtanut, mutta harkintaa investointeihin on tullut lisää. Tällä hetkellä maatilat tekevät lähinnä pienempiä korjaus- ja energiainvestointeja, jotka rahoitetaan usein kassasta tai pienellä lainalla. Inflaatio nosti maataloustuotteiden hintoja, mikä tasasi osaltaan korkojen nousun vaikutusta kannattavuuteen”, talousasiantuntija Matias Turpeinen EPMT-tilitoimistosta kertoo.

Turpeinen painottaa, että jokaisen investoinnin kannattavuus ja ajankohta pitää laskea nyt tarkasti asiantuntijan kanssa.

”Investoinnin yhden tai kahden vuoden lykkäämisellä ei useinkaan ole tuotannon kannalta merkittävää vaikutusta, mutta se turvaa maksuvalmiutta. Laskelmia pitää tehdä useammalla tulevaisuusskenaariolla, jossa myytävien tuotteiden hinnat, tuotantokustannukset ja korot vaihtelevat.”

Investointi-into ei ole täysin romahtanut, mutta nyt tehdään lähinnä pienempiä korjausinvestointeja. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kannattaisiko laina-aikoja pidentää, kun korkojen osuus on suurempi?

”Laina-ajan pidentämisen kanssa pitää olla varovainen, vaikka se voikin olla hyvä lyhyen aikavälin sopeutusväline. Rakennusluoton takaisinmaksuaika tulisi olla korkeintaan 12–15 vuotta, koska kotieläinrakennus voi vaatia silloin jo perusparannuksen. Kone- ja kalustoinvestointien laina-ajan pitäisi pysyä viidessä vuodessa. Peltokaupoissa 20–25 vuoden laina-aika, joskus pidempikin, on omaisuuserän luonteen vuoksi perusteltavissa”, Turpeinen näkee.

”Nyt pitää kiinnittää huomiota ennen kaikkea maatilan kokonaisvelkaan, johon lasketaan kaikki lainat kulutusluotoista lähtien. Kokonaisvelan riskien hallinta pitää suunnitella. Tästäkin syystä joidenkin investointien siirtäminen tulevaisuuteen voi olla järkevää.”

Turpeinen muistuttaa, että valtion korkotukea voi nykyisin saada maksimissaan viisi prosenttia investoinnin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Jos hyväksytyt kustannukset ovat esimerkiksi miljoona euroa, on korkotuen osuus maksimissaan 50 000 euroa. Jos korkotukilainaa ottaa vaikkapa 500 000 euroa ja pankin tarjoamaksi kokonaiskoroksi muodostuu seitsemän prosenttia, on valtion korkotuki syöty pois noin kolmessa vuodessa. Nollakorkoaikana korkotuki riitti usein koko laina-ajaksi.

Rahoituspäällikkö Anu Pirttilä Someron Säästöpankista jakaa Turpeisen käsityksen siitä, että korkojen nousu on laimentanut maatilojen investointi-intoa.

”Korot ovat nelinkertaistuneet huhtikuusta 2022. Korkomenojen kasvu onkin monilla tiloilla hyvin merkityksellinen. Etenkin ne tilat, joilla on jo paljon velkapääomaa, ovat nyt syystäkin varovaisia. Energiainvestointeja kyllä tehdään ja myös joitain tuotantorakennuksia on suunnitteilla”, Pirttilä sanoo.

”Peltokauppoja tehdään nyt harkiten. Näissäkin tapauksissa on syytä harkinta, kannattaisiko pelto kuitenkin vuokrata, koska korkomenot ovat kasvaneet.”

Energiainvestointeja tehdään tälläkin hetkellä. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Pankki katsoo yrittäjän investointisuunnitelman nyt erittäin tarkasti.

”Investoinnin pitää olla sellainen, että se tuo pitkällä aikavälillä joko lisää tuloja tai vähentää kustannuksia. Käyttökatteen pitää riittää velanhoitomenoihin, korvausinvestointeihin ja myös yksityistalouden menoihin”, Pirttilä painottaa.

Jos nykyisten lainojen korkojen maksu tuottaa vaikeuksia, Pirttilä kehottaa ottamaan heti yhteyttä omaan pankkiin.

”Kartoitamme tilanteen ja voimme esimerkiksi tilapäisesti pienentää lyhennyseriä tai antaa lyhennysvapaita ja palata myöhemmin alkuperäiseen maksuohjelmaan. Lyhennyksiä pitäisi kuitenkin aina tehdä samaan tahtiin kuin poistoja”, Pirttilä muistuttaa.