Kun maatilaa pidetään pariskuntana, välien pitää olla hyvät – ”Erimielisyyksiltä ei voi välttyä, mutta riitoja ei sovi päästää laukalle”

Kälviäläisellä Jylhän maitotilalla vietetään ruuhkaisten laajennusvuosien jälkeen ansaittua hengähdystaukoa.

Tauko tulee paikalleen myös siinä mielessä, että isäntäpari Jenna, 29, ja Niko, 32, saavat alkuvuodesta perheenlisäystä. Ja Elli-tytär toivotun sisaruksen.

"Lähtökohdat huomioon ottaen, olemme todella tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Lähdimme liikkeelle pienestä, nippanappa elinkelpoisesta tilasta. Vanhassa parsinavetassa oli 18 lehmää ja lähes kaikki tehtiin käsityönä”, Niko muistelee hymyillen.

Innokas yrittäjäpari ei kuitenkaan kauhistellut vallitsevia olosuhteita.

"Työ on maistunut jo mopopojasta lähtien. Heti armeijan jälkeen ostin ensimmäisen traktorin ja lähdin turvesuolle urakoimaan. Konehommat imaisivat mukaansa, joten pikkuhiljaa lisäsin kalustoa ja laajensin urakointia myös peltopuolelle. Myöskään kaivurin investoiminen ei mennyt hukkaan”, Niko selvittää.

Urakoinnin ohella Niko autteli kotitilallaan. Vetovastuuseen siirtyminen tuli ennakoitua nopeammin.

”Isäni jouduttua työtapaturmaan, suunnitelmiin tuli muutos. Vaihtoehtoja oli vain kaksi ja toinen niistä oli maidontuotannon lopettaminen. Tämä ei tullut kysymykseenkään, joten sukupolvenvaihdos tehtiin vuoden 2015 alussa.”

Tilakauppojen myötä Jylhän tilan emännyyden otti nimiinsä kaupunkilaistaustan omaava Jenna Jylhä.

"Niin, olihan se minunlaiselleni kaupunkilaistytölle iso elämänmuutos. Kosketuspinta maaseutuelämään oli ohut, mutta kuitenkin olemassa. Taustalla oli pieni siivu hevosharrastusta.”

Jenna ja Niko Jylhä kehittävät tilaansa kovalla työllä ja määrätietoisin askelmerkein. "Panostamme jaksamiseen ja ennen kaikkea siihen, että keskinäiset välit pysyvät hyvinä", isäntäpari hymähtää.  Kuva: Anne Anttila

Jo ensimmäisillä kotitreffeillä Jenna meni kuitenkin suoraan navettaan.

”Laitoin vain kumisaappaat jalkaan ja lähdin lykkimään sontaa. Nikon rinnalla olen opetellut tilanhoidon kaikki työvaiheet, lypsämisestä lähtien. Ja siinä vaiheessa, kun opiskelin maaseutuyrittäjän ammattitutkintoa, ryhdyin valjastamaan tilan käyttöön uusia ratkaisuja.”

Tuolloin muun muassa vasikoille hankittiin tuttiämpärit.

”Kokemuksesta voin sanoa, että kaupunkilaisestakin voi kuoriutua aito tilanpitäjä, kunhan taustalta löytyy intoa tehdä työtä ja luottamus peilikuvaan on ehyt”, Jenna sanoo.

Jo tilanpidon alkuvaiheessa isäntäpari sanoo asettaneensa tavoitteeksi selkeät kasvutavoitteet.

"Haaveena oli uusi, yhden robotin pihatto, mutta sitä ennen oli hankittava lisää peltoalaa. Niinpä ostimme 50 hehtaarin verran metsämaata, jonka raivasin omin käsin pelloksi. Myös eläinainesta ryhdyttiin kehittämään robotille sopivammaksi”, Niko sanoo.

Uudisraivauksen myötä myös laajennushanke nytkähti eteenpäin.

Ennen pihattoprojektia vanhan navetan jatkeeksi nousi kaksi erillistä kylmäpihattoa.

"Lisätila oli tarpeen, sillä ennen pihattoon siirtymistä lypsävien määrä saatiin nostettua lähes viiteenkymmeneen. Oman karjan ansiosta pihatto saatiin nopeasti täyteen, joten ostoeläinten osuus jäi pieneksi”, isäntäpari kertaa.

Kaupungissa varttunut Jenna sanoo hypyn emännän rooliin sujuneen mutkattomasti. "Olen ensikohtaamisesta lähtien ollut osa tilanväkeä. Hyvä vastaanotto innosti kehittämään myös omaa osaamista." Kuva: Anne Anttila

Tilan 70-paikkainen lypsypihatto otettiin käyttöön marraskuussa 2021.

Vanha navetta muuntautui vastaavasti viime talven aikana nuorkarjapihatoksi.

"Nyt saa vasara levätä hetken verran. Ainakin siihen saakka, kunnes vasikoille saadaan lisätilaa ja innostumme tekemään uuden pajan. Kunnon työpaja on tarpeen, sillä huolto- ja remonttitöiden ohella tykkään myös työkoneiden rakentelusta. Valmistuneiden vehkeiden listalta löytyvät muun muassa tasauslana ja metsäkärry. Seuraavana on vuorossa eläinten kuljetusvaunu, joka syntyy vanhasta sontakärryn lavasta”, kyläsepän taitoja vaaliva isäntä paljastaa.

Maidontuotannon ohella Jylhän tilan toinen tukijalka löytyy koneurakoinnista.

"Toiminnan ydin muodostuu kuivalannan levityksestä, heinän karhotuksesta sekä lumiurakoinnista. Listalta löytyy myös kaivinkoneurakointia.”

Jylhän tilalla ammattitaito, sen kehittäminen sekä innostus työhön ovat muutenkin vahvasti läsnä.

"Tavoitteena on pitää tilakoko sellaisena, että kehittämisen halu ei huku kiireeseen. Pitkässä juoksussa on myös tärkeää, että jos tilaa alkaa pitämään pariskuntana, välien täytyy olla kunnossa ja erittäin hyvät. Erimielisyyksiltä ei voi välttyä, mutta riitoja ei sovi päästää laukalle.”