Kasvuaikaisella kerinnällä pyritään Karjataidon tilalla keskimäärin 4-8 sentin villanpituuteen teurastukseen mennessä. Kuva: Pasi Leino
Kerintä saa pienetkin karitsat kirimään kasvussa muita kiinni
Kasvupyrähdyksen lisäksi oikein ajoitettu kerintä parantaa taljojen laatua ja lisää myytävän villan määrää.Tilaajalle
Karjataidon tilalla tärkein syy karitsojen kerintään on turkisten laadun optimointi, kasvupyrähdys tulee kaupan päälle, kertoo lampuri Kaisa Hilska. Kuva: Pasi LeinoKaritsojen kerintä 2–3 kuukautta ennen teurastusta kiihdyttää kasvua, toteavat maailmalla käytössä olevaa tapaa soveltamaan ryhtyneet suomalaislampurit. Eniten kerinnästä tuntuvat hyötyvän karitsat, jotka ovat jääneet kasvussa selvästi muita jälkeen.
”Usein tässä vaiheessa on vielä jonkin verran tosi pieniä karitsoja. Nyt niitä ei ole ollenkaan”, kertoo noin tuhannen uuhen lammastilan lampuri Heikki Uotila Salon Kiikalasta marraskuun alussa.
Uotilan lammastilalla kerittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa noin puolet karitsoista elokuussa. Aiemmin tilalla on keritty lähinnä sisälle lampolaan otettaessa pienimpiä karitsoja, jotka eivät ole kasvaneet teuraskokoon laidunkauden aikana.
”En pysty vielä suoraan sanomaan, kuinka suuri hyöty kerinnästä oli, mutta kerittyjen päiväkasvut ovat sen jälkeen olleet hieman parempia kuin keritsemättömillä, vaikka niiden lähtökohta oli huonompi. Olen sillä kannalla, että tätä jatketaan vielä ainakin ensi vuonna”, Uotila sanoo.
”Kerintä kannattaa ilman muuta, jos se mahdollistaa sen, ettei karitsoja tarvitse ottaa laidunkauden jälkeen enää sisälle kasvamaan. Se on iso säästö.”
”Kerintä kannattaa ilman muuta, jos se mahdollistaa sen, ettei karitsoja tarvitse ottaa laidunkauden jälkeen enää sisälle kasvamaan. Se on iso säästö.” Heikki Uotila
Kasvun lisäksi positiivista on, että karitsat lähtevät teurastamoon siisteinä. Lisäksi kerinnällä voidaan varmistaa, että villa on sopivan mittaista kestämään laadukkaana taljan muokkausprosessissa.
Jälkimmäinen on tärkein syy karitsojen kerintään Karjataidon tilalla Liedossa. Karitsoista osa tai kaikki, karitsoinnin ajankohdasta riippuen, on keritty reilusti ennen teurastusta jo vuosien ajan.
”Mitä hienovillaisempi talja, sitä lyhyempänä se kannattaa teettää. Laadukkaimmat turkislammastaljat voi muokata vielä 15–20 sentin villanpituuksilla laadun kärsimättä. Pyrimme kasvuaikaisella kerinnällä keskimäärin 4–8 sentin villanpituuteen”, suomenlampaita, gotlanninturkislampaita ja niiden risteytyksiä kasvattava Kaisa Hilska kertoo.
”Samalla kerintä edistää kasvua, joten kasvukerinnästä on meille tuplahyöty.”
Hilska on huomannut, että kerintä aktivoi etenkin kesän lämpimään aikaan karitsat syömään laitumella paremmin. Kasvun kiihtyminen näkyy noin 4–6 viikkoa kerinnän jälkeen. ”Etenkin pienimmät alkavat ottaa muita kiinni.”
”Laskimme, että vähintään kerinnän hinta tulee lihakiloissa takaisin. Lisäksi teuraat lähtevät siisteillä villoilla.” Sofia Lahtinen
Sofia Lahtinen Ala-Uotilan lammastilalta Nokialta on todennut saman.
”Varsinkin pienille tulee reippaasti lisää painoa. Ne kannattaa ainakin keritä.”
Tilalla on keritty suomenlammaskaritsoja jo monta vuotta. Aiemmin joukosta valittiin pienimmät, mutta tänä vuonna kerittiin kaikki.
”Laskimme, että vähintään kerinnän hinta tulee lihakiloissa takaisin. Lisäksi teuraat lähtevät siisteillä villoilla.”
Keritsijä Lauri Tolonen on testannut kasvukerinnän vaikutuksia omalla tilallaan vertailemalla kerittyjen ja keritsemättömien karitsojen kasvua. Kuva: Pasi LeinoKeritsijä ja lampuri Lauri Tolonen on tutustunut kasvukerinnän periaatteisiin ulkomailla työskennellessään. Muutamana vuonna hän on kokeillut sitä myös omalla tilallaan, jossa kasvatetaan suomenlampaita.
Tolosen omassa vertailussa loka-marraskuussa kerityt karitsat painoivat helmikuussa elopainoltaan keskimäärin viisi kiloa enemmän kuin samanikäiset keritsemättömät. Lähtöpainot olivat samaa luokkaa ja molemmissa ryhmissä oli sekä pieniä että isoja karitsoja.
Maailmalla tutkimustulokset kasvukerinnän hyödyistä ovat vaihtelevia, mutta tapa on laajalti käytössä esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Iso-Britanniassa. Kasvupyrähdyksen tehoon vaikuttaa esimerkiksi lämpötila.
”Jotkut teurastamoista maksavat lisähintaa eläimistä, jotka on keritty. Se motivoi keritsemään.” Kaie Ahlskog
Karitsojen keritseminen lisää myytävän villan määrää tilalla. Pirtin kehräämössä on parhaillaan pulaa mustasta ja ruskeasta villasta. Kuva: Pasi LeinoSuomessa kasvukerintä on toistaiseksi vielä melko harvinaista, kertoo lammasasiantuntija Kaie Ahlskog Pro Agriasta.
”Tilat kyllä tietävät, että se vaikuttaa kasvuun, mutta usein keritään vain ne karitsat, jotka jäävät tilalle kasvamaan.”
Pelkkä karitsasta saatavan villan hinta ei korvaa kerintäkuluja, mutta lisäkasvun ja villan myynnin yhdistelmä ainakin tekee karitsojen kerinnästä kannattavaa, osoittavat ulkomaiset tutkimukset, Ahlskog kertoo.
”Jotkut teurastamoista maksavat lisähintaa eläimistä, jotka on keritty. Se motivoi keritsemään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
