Asiantuntija: Terve maaperä on ekologisen jälleenrakennuksen perusta

Jotta ihmisen hyvinvointi ja luonnon kantokyky saadaan kohtaamaan, maaperän toimintoja täytyy ymmärtää ja sitä pitää arvostaa yhteiskunnan eri sektoreilla. Avainasemassa on se, miten kohtelemme maaperäämme ja miten suhtaudumme maankäytön muutoksiin.

Tarve luontokadon kääntämiseksi takaisin elpymisuralle on tunnistettu maailmalla. Ennen joulua hyväksyttiin Montrealissa YK:n luontotavoitteet ja toimenpidesuositukset. Niihin sisältyvä tavoite 10 varmistaa, että maa- ja metsätalousalueita hoidetaan menetelmillä, jotka edistävät biologista monimuotoisuutta.

Ratkaisuina ovat agroekologiset lähestymistavat, jotka edistävät maa-alueiden kestävyyttä ja pitkän aikavälin tuottavuutta.

Tavoite- ja toimenpidesuositustekstissä mainitaan elintarviketurva sekä ekosysteemin toiminnot ja palvelut.

Ilmastopolitiikan on oltava linjassa luontopolitiikan kanssa. Kansallinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpano ja maankäytön muutosmaksun valmistelu tulisi nähdä YK:n luontotavoitteen valossa.

Ilmasto- ja luontotavoitteet toimenpiteineen ovat ekologista jälleenrakentamista, jossa ihmiset voivat hyvin luonnon kantokyvyn rajoissa. Tällöin myös maaperän, eläinten ja kasvien terveydestä huolehditaan, ja ihmisen perustarpeet kuten ruoka, lämpö ja suoja tulevat tyydytetyiksi.

Pelloilla ja metsissä luonnon prosessit ovat aina läsnä ja osin ennalta arvaamattomasti, mikä tulee maankäytön poliittisessa ohjauksessa ottaa huomioon. Päästömittauksissa olisikin parempi pitäytyä vaihteluväleissä keskiarvojen sijaan.

Suorat teollisuuteen tai liikenteen ilmastopäästöt voidaan mitata ja hallita täsmällisemmin.

Maaperässä aineiden kiertoa tapahtuu ekosysteemipalvelujen kuten kasvien yhteyttämisen, orgaanisen aineksen maatumisen ja vedenkierron mukaan.

Hiilen ja typen kierrot ovat riippuvaisia lämpötilasta ja kosteudesta, joihin pieneliötoiminta maassa reagoi. Siten kiertoja säätelevät toiminnot vaihtelevat ajan ja paikan suhteen.

Maaperätutkimuksen onkin vaikea päästä yksinkertaisiin päästölukuihin, kun kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöjä mitataan.

Maaperän kyky tuottaa biomassaa vaihtelee maan ominaisuuksien ja ilmasto-olojen mukaan.

Ihminen on viljelytoimillaan vaikuttanut erityisesti peltomaahan, jotta maa ehtii tuottaa ruokaa kasvukauden aikana. Pohjoisen lyhyessä kesässä pellon on tuotettava satoa, mikä vaatii paljon maaperän toiminnoilta. Esimerkiksi viljelykasvien ravinteiden tarve on suurin alkukesällä.

Tuottava maa on sukupolvien viljely-yhteistyötä luonnon kanssa. Peltoekosysteemi, joka pystyy tuottamaan enemmän vähemmillä panoksilla ja päästöillä, ei synny vuosikymmenessä eikä kahdessa. Siksi vanhoja peltoja on kunnioitettava ja pellonhävitys otettava yhtä vakavasti kuin metsänhävitys.

Tuottavilla mailla maankäytön muutoksia tulee harkita tarkasti.

Esillä on ollut ajatus maankäytön muutosmaksuista. Niitä kannattaisi kokeilla erityisesti rakentamiselle, jossa maaperän ekosysteemipalvelut tuhotaan kattamisella. Rakentaminen nähdään Euroopan unionissa erityisenä uhkana maaperälle.

Muita uhkia ovat multavuuden ja biodiversiteetin vähentyminen, eroosio, tulvat ja saastuminen.

EU:n komissio avasikin juuri Soil Mission -rahoitushaun, jolla edistetään ratkaisuja maaperän tervehdyttämiseen. Haut ovat suomalaisille erinomainen mahdollisuus hakea EU-rahaa osana monikansallista konsortiona (horisonttieurooppa.fi).

Haussa arvostetaan viljelijöiden ja maankäytön toimijoiden osallistumista. Brysselissä kaivataan hakemuksia pohjoisista oloista ja metsistä.

Maa- ja metsätalouden kestävyyssiirtymään tarvitaan paikallisen tason yhteistyötä.

Visiona on alueellisen kantokyvyn agroekologiset ratkaisut, joissa ravinteet ja energia kiertävät mahdollisimman omavaraisesti. Perustana on terve maaperä, jota edistetään uudistavalla viljelyllä täsmäviljelytoimin.

Luonnon kantokyvyn mureneminen nostetaan tärkeimmäksi tulevaisuuteemme vaikuttavaksi kehityskuluksi myös Sitran tuoreissa megatrendeissä. Voimme kuitenkin muuttaa suuntaa ja panostaa ekologiseen jälleenrakennukseen.

Onnistuaksemme tarvitsemme maatilojen ja kuluttajien yhteistyötä.

Sitran megatrendeissä tunnistettiin, että ihmiset haluavat rakentaa kestävämpää taloutta käytännössä: esimerkiksi yhteispellot ja lähiruuan suorajakelu tuottajilta kuluttajille yleistyvät. Tätä kehitystä meidän kannattaa vauhdittaa.

Liisa Pietola

Kestävyysratkaisut

Sitra

asiantuntijajäsen

EU:n komission Soil Mission for Soil Deal for Europe -johtoryhmä