Kerääjäkasveilla pystytään parantamaan maan rakennetta sekä torjumaan rikkakasveja, kasvitauteja ja -tuholaisia. Ympäristö hyötyy, kun kerääjäkasvit vähentävät typen huuhtoutumisriskiä, estävät eroosiota ja hyödyntävät biologista typensidontaa.
Teho plus -hankkeessa Varsinais-Suomessa ja Raha-hankkeessa Uudellamaalla on kokeiltu satokasvin kanssa yhtä aikaa kylvettäviä aluskasveja sekä sadonkorjuun jälkeen kylvettäviä pyydyskasveja.
Aluskasvina on käytetty esimerkiksi italian raiheinää, englannin raiheinää, timoteita ja nurminataa sekä puna-apilaa, valkoapilaa, alsikeapilaa sekä apiloiden ja heinien seoksia.
Erityisasiantuntija Janne Heikkinen Teho plus -hankkeesta kertoo, että varhaisperunan jälkeen pyydyskasviksi on kylvetty esimerkiksi öljyretikkaa ja valkosinappia.
Tavoitteena on, että aluskasvi kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen peittäen maanpinnan ja kerää liukoista typpeä maasta tai sitoo sitä ilmasta.
Kerääjäkasvit muokataan maahan yleensä myöhään syksyllä, mutta jos kevään viljelytoimet sallivat, olisi kasvuston säilyttäminen kevääseen asti suotavaa.
”Kokemukset kerääjäkasveista ovat lupaavia. Monien hankkeessa mukana olevien viljelijöiden mukaan kerääjäkasvien viljelystä on ympäristöhyötyjen lisäksi hyötyä myös itse viljelylle, kuten parempi maan rakenne ja kilpailu rikkakasveja vastaan”, hankevastaava Kari Koppelmäki Raha-hankkeesta kertoo.
Vuosien välillä on ollut eroja. Heikkinen kertoo vuonna 2011 pyydyskasvien menestyneen huomattavasti paremmin kuin sateisena viime kesänä, jolloin kylvö jäi myöhäiseksi.
Kerääjäkasvien viljely on vielä harvinaista. Hankkeiden kokemusten perusteella kiinnostus on kuitenkin kasvussa.
Kerääjäkasvien viljely on A- ja B-tukialueilla ympäristötuen lisätoimenpidevaihtoehto.
”Arvioni mukaan seuraavalla tukikaudella viljely tulee yleistymään, koska kerääjäkasvien viljely on nykyään tutumpi toimenpide kuin nykyisen tukikauden alussa”, Koppelmäki toteaa.
Kerääjäkasvien taloudellista hyötyä pitää arvioida pitkällä aikavälillä, jolloin hyödyt maan rakenteelle tulevat esiin. Lyhyellä aikavälillä on mahdollista säästää lannoituksessa.
”Taloudellinen hyöty riippuu viljeltävästä satokasvista, kerääjäkasvista ja käytettävästä viljelyjärjestelmästä. Viljeltäessä apiloita aluskasvina saadaan parempi esikasvivaikutus seuraavan vuoden satokasville, milloin voidaan säästää lannoituskustannuksissa”, Koppelmäki kertoo.
Raha-hankkeen kokeissa kerääjäkasveja on kokeiltu yli 20 tilalla. Teho plussan kokeisiin osallistui 12 tilaa.
TUURE KIVIRANTA