• Tavoitteena kestävä ja kiltti lehmä

    Markku Vuorikari Kirsti Soini on tyytyväinen suomenkarjan lehmiinsä. Länsisuomenkarja on väritykseltään ruskeaa, lapinlehmät valkoisia.
    Markku Vuorikari Kirsti Soini on tyytyväinen suomenkarjan lehmiinsä. Länsisuomenkarja on väritykseltään ruskeaa, lapinlehmät valkoisia. Kuva: Viestilehtien arkisto
    Maatalous
    11.1.201315:00
    MT toimitus

    SASTAMALA (MT)

    Kirsti Soinilla on ollut tilallaan ayrshirejä, holsteineja ja eri suomenkarjan lehmiä. Länsisuomenkarja on osoittautunut roduista parhaaksi kestävänä ja ihmiseen luottavana rotuna.

    Keskituotos jää länsisuomenkarjalla valtarotuja pienemmäksi, mutta tilalla on nähty lehmien kestävyyden ja hyvän luonteen tuomat edut tätä suuremmiksi.

    Faba palkitsi Soinin länsisuomenkarjan lypsylehmien jalostuskilpailussa viime vuoden lopussa.

    ”Viisi viime vuotta on keskitytty länsisuomenkarjaan. Tilalla on edelleen pari lapinlehmää ja ayrshireä, mutta tulevaisuudessa keskitytään entistä enemmän vain länsisuomenkarjaan”, Soini kertoo.

    Itäsuomenkarjan lehmien poikimisissa tilalla on ollut ongelmia.

    Lapinlehmät ovat olleet lypsettäessä luonteeltaan äkkipikaisempia kuin rauhalliset länsisuomalaiset.

    Tilan lehmämäärä liikkuu ajankohdasta riippuen 20:n molemmin puolin.

    Tärkeä jalostuskeino tilalla on ollut valiosonnien käyttö, koska silloin on tarkasti tiedossa, millaiset ominaisuudet jälkeläinen perii.

    Soini on tyytyväinen lehmiensä utareterveyteen ja pitkään ikään. Tällä hetkellä tilalla on useita jo kuusi kertaa poikineita lehmiä. Tiedossa on suomenkarjanlehmiä, jotka ovat poikineet 14 kertaakin.

    Tilan maito menee pääasiassa Hämeenlinnan osuusmeijeriin, mutta pari kertaa kuukaudessa paikallinen juustola noutaa maitoa Väinö Soini -juuston valmistukseen.

    Tämän valkohomejuuston valmistukseen Sastamalassa sijaitseva Herkkujuustola käyttää ainoastaan Soinin tilan lehmien maitoa. Juustoa saa vain parista helsinkiläisestä erikoisliikkeestä.

    Viljelypinta-alaa tilalla on noin 70 hehtaaria. Viljelyssä on nurmea ja rehuviljaa. Lisäksi tilalla viljellään ruista, vehnää ja maatiaislajikkeista ohraa, joita perhe käyttää leivonnassa.

    Pellot ovat olleet luomussa 90-luvun puolivälistä alkaen. Lehmät siirtyivät luomuun 2000-luvun alussa.

    Maatalouden tulevaisuuden kehitys näyttää Soinista epävarmalta. Hän luottaa silti, että jatkossakin myös pienet tilat voivat pärjätä, vaikka yleinen kehitys on tilakoon voimakas kasvattaminen.

    Tilalla aiotaan jatkaa tulevat vuodet samanlaajuista tuotantoa kuin nyt. Lehmille on juuri valmistunut uusi pihatto. Isoja investointeja ei nyt suunnitella lähivuosille.

    ”Laajentaminen vaatisi kalliita ja suuria investointeja. Silloin raskaimmat työt vähenisivät, mutta niiden tilalle tulisi enemmän riskejä ja paineita, eikä ammattitaitoista tilan ulkopuolista työvoimaa ole juuri tarjolla”, Soini pohtii.

    Hän katsoo, että luomuun siirtyminen on ollut tilan parhaimpia ratkaisuja. ”Luomussa 20 lehmän pieni tila pärjää ihan kohtuullisesti.”

    TUURE KIVIRANTA

    Luomuun

    siirtyminen on ollut tilan parhaimpia ratkaisuja.«

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    länsisuomenkarja
    kestävyys
    luomutuotanto
    suomenkarja
    juustonvalmistus
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle