Helteet nostivat lämpösumman yli keskiarvon – näin se vaikuttaa satoon
Korkein Suomessa mitattu kasvukauden lämpösumma on Turun Artukaisten asemalla vuonna 2018 saavutettu 1974 vuorokausiastetta.Tilaajalle
Helteet voivat heikentää sadon laatua ja määrää. Kuvituskuva. Kuva: Oskar von EssenKesän lämpösummaa on tähän mennessä kertynyt keskimääräisesti tai jopa hieman tavanomaista enemmän. Erityisesti maan etelä- ja keskiosissa, mutta paikoin myös pohjoisessa tehoisa lämpösumma on noussut yli keskiarvon.
Tehoisa lämpösumma tarkoittaa niiden päivien aikana kertynyttä lämpöä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta. Lämpösummaan lasketaan päivän keskilämpötilan ja luvun 5 erotus.
Kesän alku sujui hieman keskimääräistä viileämmissä merkeissä, ja juhannukseen saakka lämpösumma jäi useilla alueilla tavanomaisesta.
Tämä näkyy etenkin Vaala Pelson havaintoasemalla, jolla 10.7. mennessä kertynyt lämpösumma oli 54 vuorokausiastetta vähemmän kuin keskimäärin.
Heinäkuun helteet ovat kuitenkin muuttaneet tilanteen nopeasti. Lämpösummaa on kertynyt vauhdilla, ja nyt lähes koko maan osalta ollaan keskiarvon yläpuolella.
Sodankylän ja Jokioisen lämpösumman kertymästä näkyy kesäkuun viileys. Vuoteen 2020 verrattuna alkukasvukaudesta lämpösummaa kertyi enemmän, mutta kesäkuuta mennessä eteenpäin vuoden 2020 käyrä nousee keskiarvon ja tämän vuoden käyrien yläpuolelle.
Helleviikot kuitenkin näkyvät ja vuoden 2025 käyrä ottaa vastaavasti vuoden 2020 kiinni molemmissa vertailukohteissa.
Paikallista vaihtelua on ollut myös kasvukauden sademäärissä. Maan eteläosissa on ollut paikoin jopa liian märkää, kun taas keski- ja pohjoisosissa sateet ovat jääneet selvästi tavanomaista vähäisemmiksi.
Etenkin Sodankylän ja Jokioisen vertailussa näemme, että pohjoisessa vettä on satanut vähemmän kuin tavanomaisesti– etelässä taas normaalia enemmän.
”Kasveille olisi parempi, että lämpösummaa kertyisi tasaisesti”, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Antti Laine.
Lämpösumman nopea kertyminen voi aikaistaa kasvien kukintaa ja jyvien muodostumista, mikä vähentää sadon määrää. Helle myös heikentää sadon laatua.
”Voimakkaat helteet vähentävät kukinta-aikaa. Esimerkiksi, jos öljykasveilla kukinta jäisi kolmen päivän mittaiseksi, niin lituja muodostuu todella vähän.”
Kasveilla on Laineen mukaan optimilämpötila, jossa ne kasvavat. Jos optimilämpötilan yli mennään, ei helteistä ole hyötyä.
- Osaston luetuimmat
