Maakuntaliitossa on alettu suhtautumaan toisten omaisuuteen kuin se olisi kaikkien yhteistä. Mitä on tapahtunut omaisuudensuojalle ja elinkeinonvapaudelle, kysyy broileritilallinen Eeva Korimäki. Kuva: Vesa-Matti VääräMarttilaEeva Korimäki pelkää peltojensa puolesta – sama huoli koskee 10 prosenttia koko Varsinais-Suomen peltoalasta
Alueen viljelijät ovat huolissaan elinkeinonsa tulevaisuudesta ja omaisuutensa arvon laskusta.TilaajalleVaikka Varsinais-Suomen liiton tuoreessa vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ei ole vesiensuojelua koskevaa merkintää, saattaisi sen uomamerkinnöistä olla seurauksia alueen viljelijöille.
”Emme voi vielä tietää millaisia. Usein ensin tulee kaava ja sitten vasta rajoitus. Nyt luonnoksesta ei edes selviä tarkasti kuinka pitkälle merkintä ulottuisi kenenkin pelloilla”, toteaa broileritilallinen Eeva Korimäki.
Korimäen ja hänen puolisonsa maatilat rajoittuvat Paimiojokeen. Heidän peltoalastaan reilut kymmenen prosenttia on uomamerkintöjen piirissä.
Korimäen Paimionjokeen rajoittuva pelto on sadonkorjuun jäljiltä sängellä ja estää näin ravinteita huuhtoutumasta vesistöön. Jokirannassa on myös suojakaista. Kuva: Vesa-Matti VääräKorimäki muistuttaa, että maataloustuotteiden ostajat tarkastelevat jo nyt vastuullisuuden nimissä, millaiselta alueelta he hankkivat tuotteita.
”Ostajat voivat todeta, etteivät he osta mitään kaavaan merkityltä alueelta.”
Peltoja lannoitetaan nitraatti- ja fosforiasetuksen mukaan maanäytteiden pohjalta. Ylilannoitukseen ei ole mahdollisuutta eikä varaa. Broilerinlanta kiertää jo nyt hyvin kasvinviljelytiloille ja teollisuuden raaka-aineeksi. Tilan peltojen fosforimäärät ovat pudonneet jo kriittiselle tasolle, maanäytteiden tulokset ovat tyydyttäviä tai välttäviä, Eeva Korimäki kertoo. Kuva: Vesa-Matti VääräMTK-Varsinais-Suomen johtokunnassa istuva broileritilallinen ihmettelee, miksi maakuntaliitto on kertonut ulostuloissaan, että sillä on MTK:n tuki.
”Vierailimme helmikuussa maakuntaliitossa, mutta toimme esiin, ettemme hyväksy kaavaluonnoksen uomamerkintöjä. Meillä ei ole yhteistä säveltä ja olemme jättämässä vastineen asiaan.”
Myös MTK-Salo on jättämässä kaavaluonnokseen eriävän vastineen.
”Jos myöhemmin päätetään, että merkitylle uoma-alueelle ei saa levittää esimerkiksi lantaa, tietää se suuria vaikeuksia kotieläintaloudelle”, kertoo MTK-Salon puheenjohtaja Christian Tallskog.
MTK-Salon puheenjohtaja Christian Tallskog kertoo omista maistaan noin 15 prosentin olevan uoma-alueella. Kuva: Heli Lehtelä”280 hehtaarin peltopinta-alastani sata prosenttia on kaavaluonnokseen merkityllä uoma-alueella. Kaavan läpimeno tarkoittaisi toimintamme loppumista”, toteaa kurpitsapuistostaan tunnettu Esa Rannikko Halikosta.
Rannikko toteaa, ettei hän uskalla investoida alueella, jolla on kaavamerkintä.
”Viimeiset kymmenen vuotta olemme panostaneet peltoihin huomattavasti. Niitä on salaojitettu, rakennettu laskeutusaltaita ja kastelujärjestelmiä. Nämä investoinnit menisivät hukkaan, jos eivät heti, niin ajan myötä.”
Rannikko muistuttaa viljelijöiden tehneen ympäristötoimia pitkäjänteisesti satsaamalla muun muassa maan kasvukuntoon, talvipeitteisyyteen ja suojavyöhykkeisiin. Lannoitusta ohjaavat tarkat asetukset.
”Minun koko viljelyalani on kasvipeitteinen, en muokkaa lainkaan”, huomauttaa Sauli Ahlqvist.
Kalle Vainio, Christian Tallskog, Juho Vainio, Sauli Ahlqvist, Esa Rannikko ja Aleksander Sadala ovat kaikki viljelijöitä, joiden maaomaisuutta lausunnolla oleva kaavamuutos tulisi koskemaan. Kuva: Heli LehteläTallskog sanoo uomamerkinnän alla olevan noin kymmenen prosenttia Varsinais-Suomen viljelyalasta. Kaavamerkinnän myötä pellon arvo saattaisi laskea huomattavastikin.
”Uomamerkinnän varrella olevien peltojen arvon määrittäminen voi olla vaikeaa, koska kaavan myöhempiä vaikutuksia ei pystytä arvioimaan.”
Hän huomauttaa, että asialla voi olla vaikutusta rahoituksen saamiseen, mikä vaikeuttaa esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteita.
”Kaavamerkittyjen peltojen vakuusarvon määritys voi olla vaikeaa.”
”Miten maakuntaliitossa on yhtäkkiä alettu tehdä maatalouspolitiikkaa? Millä mandaatilla he luulevat sitä tekevänsä? Suomessa on voimassa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka”, puuskahtaa Perniössä kurkkuja viljelevä Kalle Vainio.
Jokainen meistä viljelijöistä haluaa suojella Saaristomerta ja teemme sitä jo nyt, toteavat miehet yksissä tuumin. Kuva: Heli LehteläKaavaluonnos ulottuu myös Perniöön, jossa Kalle ja Juho Vainio viljelevät erikoiskasveja.
”Meille tuli täytenä yllätyksenä, että maillamme on uoma, joka kuuluu nyt valmisteilla olevan kaavoituksen piiriin. Tällä alueella on muun muassa kastelua varten tehty putkitus. Maakuntaliiton suunnitelmat eivät ole välittyneet maanomistajille”, Vainiot toteavat.
Juho Vainio sanoo, että mikäli kaavaluonnos menee läpi, tietää se erikoiskasvien viljelyn loppumista alueelta.
”Erikoiskasvien viljely on vahvasti kytköksissä kasteluun ja uomiin”, hän muistuttaa.
Vainion veljesten yrityksellä, Skotlannin maataloudella, on kolme erilaista laatusertifikaattia.Yksi sertifikaateista on ulkomainen.
”On mahdollista, että menetämme sertifikaatit, jos pelloillemme tulee kaavamerkintä, jonka mukaan alue on vesiensuojelun kannalla merkittävä”, veljekset kertovat.
He ovat tehneet ympäristönsuojeluun liittyvää yhteistyötä esimerkiksi WWF:n kanssa.
”Mitä näille toimille tapahtuu, jos kaavamuutos tulee voimaan?”
Viljelijöitä tapaamaan tullut kansanedustaja ja maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Saku Nikkanen (sd) toteaa, että olisi hyvin vaikeaa jättää kaavaluonnos hyväksymättä, kun sitä on jo valmisteltu niin pitkään.
”Valmistelu aloitettiin jo edellisellä valtuustokaudella”, hän muistuttaa ja kertoo kaikkien puolueiden osallistuneen valmisteluun.
Luonnokseen ei ole jätetty eriäviä mielipiteitä tai siitä ei ole äänestetty.
”Taitaisi olla poliittinen itsemurha vetäytyä asiasta ennen vaaleja”, kiteytti maitotilallinen Aleksander Sadala.
Kukaan viljelijä ei ole Saaristomerta vastaan, selittää Esa Rannikko (vas) Saku Nikkaselle (oik), joka toimii myös Suomen vapaa-ajan kalastajien puheenjohtajana. Kuva: Heli LehteläTallskog totesi Nikkaselle, että viljelijät olisivat mieluusti tuoneet näkemyksiään valmisteluun ja kantavat kyllä jo nyt kortensa kekoon Saaristomeren suojelemiseksi.
”Nyt seurauksena on kaava, jonka hyväksyminen tietäisi yhden elinkeinon vaikeutumista alueella, mikä tuskin on seudullinen tai maakunnallinen etu.”
MT yritti tavoitella Aarne Lehtosta kommentoimaan sitä, miksi MTK:n näkemystä ei ole otettu huomioon valmistelussa sekä sitä, miksi MTK ei ole nostanut asiaa aiemmin julkisuuteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
