Lakiesitys: Porsaiden kivesten poistamisesta luovutaan, uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Esityksen pohjana on aiempi hyvinvointilakiesitys vuodelta 2018.

Edelliseen esitykseen verrattuna täysin uutta on, että porsaiden kirurginen kastraatio eli kivesten poisto ja siemenjohtimien katkaisu kielletään kokonaan 12 vuoden siirtymäajan päätyttyä.

Heti lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä kipulääkitystä. Lisäksi paikallispuudutuksen käyttöä edellytetään neljän vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. Puudutuksen voi tehdä siihen koulutuksen saanut tuottaja tai eläinten hoitaja.

Ministeriö perustaa syksyn aikana työryhmän, joka valmistelee kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen tarvittavia toimenpiteitä.

Muissakin kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on jatkossa käytettävä kivunlievitystä. Valmistelun yhteydessä on linjattu, että vasikoiden nupoutuksessa eli sarvenaiheiden tuhoamisessa on käytettävä rauhoitusta ja paikallispuudutusta kipulääkityksen lisäksi. Tästä säädetään myöhemmin annettavalla asetuksella.

Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan.

Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla. Pitkäaikaisella tarkoitetaan yli 8 vuorokautta.

Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan.

Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voidaan jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saa enää lisätä.

Parsinavetoissa pidettävien lehmien on päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa.

Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.

Hevosten ja lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään viiden vuoden siirtymäajalla.

Vesipuhvelin pito on sallittua lihantuotantotarkoitukseen.

Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkossa jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Veden on oltava sulaa ja hyvälaatuista ja sitä voidaan tarjota esimerkiksi automaatista, kupista tai luonnon vesistöstä. Velvollisuuteen liittyy joitakin poikkeuksia, joista säädetään laissa ja lain yhteydessä annettavilla asetuksilla.

Valvontaviranomaisten on jatkossa helpompaa saada tietoa apua tarvitsevasta eläimestä, sillä muiden viranomaisten ja eläinten kanssa toimivien tahojen mahdollisuus tehdä ilmoitus avun tarpeessa olevasta eläimestä paranee.

Teurastamoissa eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostetaan mahdollistamalla valvontakameroiden käyttö teurastamoiden tiloissa, joissa käsitellään eläviä eläimiä.

Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen myytäväksi. Myyntitarkoitus selvitetään rajalla esimerkiksi pentujen määrän perusteella.

Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksista tulee käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.

Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia eläimen jalostuskäyttöön.

Ilmoitus tehdään valmisteilla olevaan koira- ja kissarekisteriin. Ilmoitettavien sairauksien ja vikojen lista säädetään myöhemmin asetustasolla.

Esityksen yhteydessä muutettaisiin myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi otettujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010.

Esitys eläinsuojelulain korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.