

Seinäjoella Nurmon Viitalankylässä päästiin pellolle ennätysaikaisin maanantaina. Jarmo Kylmälä seurasi kylvökoneen täyttömiehenä pellon laidalla poikansa Matti Kylmälän kylväessä hernettä viimeiseen lohkoon kaikkiaan kahdentoista hehtaarin urakasta.
”En muista koskaan 36-vuotisen viljelijäurani aikana aloittaneeni kylvöjä huhtikuussa. Toukokuun alussa kyllä on päästy pellolle useanakin vuonna. Päätettiin sitten kerrankin hätäillä, kun pellot kerran ovat siinä mallissa”, kertoo Jarmo Kylmälä.
Kevät tuli tänäkin vuonna keikkuen. Alkukuun lämmin kausi lupaili varhaisia toukotöitä Etelä-Pohjanmaalle, mutta viime viikkojen kylmyys jarrutti niiden etenemistä. Kylmälät veivät kylvön loppuun maanantaina illasta alkaneesta sateesta huolimatta.
”Ilman sadetta ei kevät tule. Meillä päin ei juuri ole sadellut, joten routa on sulanut hitaasti. Kun puolitoista viikkoa sitten levitettiin lantaa, oli vielä routaa paikoin alla”, Kylmälä sanoo.
Nyt herneelle kylvetyt pellot ovat hietamaata, joille keväällä päästään yleensä ensimmäisenä.
”Kevätkosteus on tärkeä päästä hyödyntämään. Viime vuosina on nähty useampi kuiva alkukesä.”

Tänä keväänä Kylmälän noin sadan hehtaarin viljelyalalle kylvetään ohraa, kauraa, vehnää ja hernettä. Syysviljoja hänellä ei ole.
”Lisäksi urakoin yhteistyökumppanin kanssa noin 160 hehtaaria naapurikylien alueella. Kuivalannan levityksellä aloitettiin ja kylvöillä jatketaan.”
Nyt kylvettyjä lohkoja lukuun ottamatta Kylmälän pellot ovat olleet talviajan kasvipeitteisenä.
”Varsinkin talviaikaisen kasvipeitteisyyden pelloilla pitää kylvöön ryhtyä heti muokkauksen jälkeen, jotta ne eivät kuiva käsiin”, hän toteaa.
Kasvukauteen Jarmo Kylmälä lähtee positiivisin mielin, vallitsevasta yleisestä epävarmuudesta huolimatta.
”Se on sitä maanviljelijän hulluutta, että joka kevät lähtee pellolle siinä uskossa, että nyt tulee kaikkien aikojen paras vuosi. Ja saattaa hyvin tullakin. Ei tätä hommaa voi pessimisti tehdä”, hän naurahtaa.