Epävakaa maailmantilanne haastaa Lepaan vieraskielistä hortonomikoulutusta − tällaisia taustoja opiskelijoilla on

Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella puhaltavat uudet tuulet. Syksyllä 2024 Lepaalla aloittivat ensimmäiset vieraskieliset ammattikorkeakouluopiskelijat, joiden opetuskieli on englanti.

Tutkinnon valmistelu aloitettiin muutama vuosi ennen ensimmäisten opiskelijoiden aloittamista.

Aloituspaikkoja on tällä hetkellä 30, mutta opiskelijoiden saapumiseen liittyy vuosittain paljon epävarmuustekijöitä.

Koulutuksen kansainvälisyys on tuonut mukanaan kysymykset viisumeista, maahantulosta, maailmantilanteesta, kielitaidosta ja lukukausimaksuista sekä opetusmateriaaleista ja opetuskielestä.

”Ensimmäisenä vuonna otimme sisään kiintiötä suuremman määrän opiskelijoita ja syksyllä tänne saapui 60 opiskelijaa. Jos olisimme ottaneet vain 30 opiskelijaa, syksyllä olisi voinut olla tilanne, että vain puolet tulevat paikalle”, koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi toteaa.

Opetushenkilökunta on lähtenyt mukaan vieraskielisen koulutuksen järjestämiseen hyvin, kertoo koulutuspäällikkö Heikki Peltoniemi.  Kuva: Rami Marjamäki

Neljän vuoden koulutus mukailee pitkälti suomenkielistä puutarha-alan koulutusta.

Eroja on esimerkiksi kieliopinnoissa. Kansainväliseen koulutukseen kuuluu vähintään 10 opintopisteen verran suomen kieltä.

”Vaikka suomenkielinen hortonomikoulutus oli tässä pohjalla, moni asia on kansainvälisessä koulutuksessa toisin. Kaikki piti tehdä opetussuunnitelmasta lähtien uudelleen.”

Suurin osa opiskelijoista saapuu Aasian maista. Sen lisäksi opiskelijoita on Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Ikähaarukka on suuri: opiskelijoita on juuri aikuistuneista keski-iän ylittäneisiin. Opiskelijoiden taustat vaihtelevat suuresti, joillakin on jo perhettä ja aikaisempia tutkintoja takana, toiset vasta aloittelevat itsenäistä elämää.

Koulutuksen pääsyvaatimuksena on hyvä englannin kielen taito. Todistuksista huolimatta osalla kielitaito on puutteellinen, mikä voi hidastaa opinnoissa etenemistä.

Tarve kansainvälisille puutarha-alan osaajille lisääntyy, kun suomalaiset ikäluokat pienenevät.

”Alalla on perinteisesti paljon ulkomaista työvoimaa, ja tarve lisääntynee tulevaisuudessa. Toivon, että maahanmuuttajataustaisia hortonomeja saataisiin myös työnjohtotehtäviin, mutta pesteissä pitää osata aika hyvin suomea”, Peltoniemi kertoo.

Opiskelijoita kannustetaan suomen kielen opiskeluun myös vapaa-ajalla.

”Kansainvälisillä opiskelijoilla on mahdollisuus saada lukukausimaksusta alennusta, jos kehittyy suomen kielessä. Tällaisella porkkanalla pyrimme kouluttamaan hortonomeja, jotka voisivat jäädä opintojen jälkeen Suomeen”, Heikki Peltoniemi toteaa.

Yhdysvaltalaislähtöinen Atira Bailey-Page on viihtynyt hyvin käytännönläheisissä opinnoissa.  Kuva: Rami Marjamäki

Suomeen integroitumisen ja kielen oppimisen haasteena on se, että opiskelijat viihtyvät vapaa-ajalla oman kulttuurinsa jäsenten kanssa. Korkeiden lukukausimaksujen vuoksi monilla on myös paine tehdä opintojen ohessa töitä, ja heillä on iltapäivisin kiire lähteä pois Lepaalta.

Suomen- ja vieraskielinen koulutus järjestetään ensimmäiset vuodet pitkälti erikseen, joten kansainväliset opiskelijat eivät helposti tutustu suomalaisiin.

HAMK tarjoaa opiskelijoille asuntolapaikkoja kampuksella, mutta siellä asuu vain muutamia kansainvälisiä opiskelijoita. Suurin osa asuu lähialueilla, kuten Parolassa tai Hämeenlinnassa, osa taas kulkee päivittäin pääkaupunkiseudulta tai Tampereelta opintoihin.

HAMK tarjoaa opiskelijoille asuntolapaikkoja kampuksella, mutta siellä asuu vain muutamia kansainvälisiä opiskelijoita.  Kuva: Rami Marjamäki

Kansainvälistä koulutusta varten rekrytoitiin muutamia uusia opettajia. Materiaalien kääntämisessä ovat auttaneet opetusassistentit.

”Opetushenkilökunta on lähtenyt mukaan vieraskielisen koulutuksen järjestämiseen häkellyttävän hyvin”, Peltoniemi iloitsee.

Kansainvälisiä opiskelijoita on Lepaalla nyt vajaa 100. Tavoitteena on vakiinnuttaa 30 opiskelijan ryhmäkoko.

Kampusalueella on mittava puutarha.  Kuva: Rami Marjamäki

Tänä vuonna kokeilussa on ensimmäistä kertaa hakijamaksu. Sen avulla halutaan karsia ne hakijat, jotka hakevat kaikkiin avoimiin koulutuksiin. Haussa tärkeää on myös se, että hakijat saavat hyvät tiedot siitä, mihin he ovat hakemassa, jotta he sitoutuisivat opiskelupaikkaan.

”Haluamme tänne opiskelijoita, jotka oikeasti haluavat kouluttautua alalle”, Peltoniemi toteaa.

Uusi ryhmä aloittaa opinnot jälleen elokuussa. Hakijamaksun, erilaisten kriisien ja maahantuloon liittyvien kiristysten myötä hakijoiden määrät ovat laskeneet ensimmäisistä vuosista, ja tämän syksyn lopullista opiskelijamäärää joudutaankin hieman vielä jännittämään.