
Siipikarjan joukkokuolema sai loimaalaisen Tuomas Pietilän kiinnostumaan syvemmin äänimaailman seurannasta.
Pietilän tilalla kuoli lähes 2 000 kanaa toukokuussa 2022. Pietilä epäilee syyksi hävittäjän aiheuttamaa lentomelua.
Jos tilalla olisi ollut mikrofoni, ei olisi epäselvää, lensikö kone vai ei.
Maanpuolustuksessa ääniseurannalla voi olla tulevaisuudessa tärkeä rooli, hän pohtii. ”Ääntä ei pääse pakoon.”
Teknologiaa hyödynnetään laajasti esimerkiksi Ukrainassa.
Ukrainan Sky Fortress -järjestelmä kattaa 14 000 akustista sensoria ympäri maan. Sensorit tarkkailevat venäläisten risteilyohjusten ja Shahed-droonien ääniä ja lähettävät havaintonsa joukoille, jotka pyrkivät neutraloimaan ne ilmatorjuntatykkien avulla, kertoo ukrainalaismedia United24.
Suomessa droonien ja muiden kohteiden havaitsemiseen käytetään tutkavalvontaa ja elektronisia sensoreita, valotetaan Ilmavoimien viestintäkeskuksesta.
”Näistä havainnoista muodostetaan ilmatilannekuva, jossa kohteet, niiden korkeudet ja lentosuunnat näkyvät. Ilmavoimilla on käytössään myös liittolaisten tuottamaa ilmatilannekuvaa.”
Myös maatilalla äänten monitoroinnista voisi olla monenlaista hyötyä, Pietilä pohtii.
”Äänet ovat tärkeitä maatilalla muutenkin. Äänistä kuulee onko jokin rikki: sensori, moottori, tuuletin...”
Ääninauhoitus voisi auttaa myös seuraamaan eläinten terveyttä.
Esimerkiksi kanojen tarttuvan keuhkoputkentulehduksen eli IB:n kuulee lintujen äänestä, Pietilä pohtii.
”Kanat niiskuttavat ja yskivät.”
Kotieläintuotannossa ääniavusteinen seuranta, acoustic monitoring, on nouseva trendi.
Viime vuonna julkaistussa, 36 tutkimusta kattaneessa meta-analyysissa todetaan, että eläinten äänien seurannasta on tullut keskeinen hyvinvoinnin tarkkailun työkalu. Monitorointia on käytetty esimerkiksi etätyökaluna lintuinfluenssan varhaisten merkkien valvonnassa.
Ulkona ääniseurantaa voi käyttää hävittäjien lisäksi myös maatilan luonnon monimuotoisuuden ja muuttolintujen kartoitukseen.
Aiheessa riittää vielä selvitettävää.
Parhaita puolia viljelijän työssä on pysyminen ajan hermolla, jos uteliaisuutta riittää, Pietilä pohtii.
”Ei tarvitse istua näyttöpäätteellä vaan saa kuunnella podcasteja vaikka 10 tuntia päivässä. Kauhean monessa muussa ammatissa ei niin voi tehdä.”