Kanojen mystinen joukkokuolema Loimaalla: Viljelijä syyttää hävittäjää, näin vastaa Puolustusvoimat

Kuka on vastuussa, jos sotilastoiminta aiheuttaa vahinkoja kotieläintilalla?

Kysymys nousi esiin Loimaalla, kun tuhansia kanoja menehtyi yllättäen siipikarjatilalla.

Vaikuttaa siltä, että joukkokuoleman on voinut aiheuttaa hävittäjän aiheuttama lentomelu, epäilee viljelijä Tuomas Pietilä.

Pietilä löysi aamulla lähes 2 000 kanaa menehtyneinä, kerroslattiakanalan osaston nurkkiin pakkautuneina.

Tapaus sattui 12.5.2022 noin kolmelta yöllä. Kanojen reaktio näkyy kanalan seurantalaitteista. Hiilidioksidipitoisuudessa ja lämpötilassa näkyy pieni piikki 5—10 minuutin ajan.

Sen jälkeen kumpikin luku laskee normaalia alemmaksi.

Tuohon aikaan yöstä hereillä olivat sekä Pietilän äiti että vaimo. Vaimo oli imettämässä perheen kuopusta.

Kanaloiden yhteydessä olevassa asuntolassa yöpyi työntekijöitä. He olivat tulleet purkamaan Irakiin lähetettäviä, vanhoja häkkikanaloita.

Noin 10 prosenttia tilan siipikarjasta kuoli paetessaan kanalan osastojen nurkkiin. Vakuutus ei korvannut kanojen menehtymisiä. Kuva: Tuomas Pietilä

Vaimo, äiti sekä työntekijät ilmoittivat kuulleensa samaan aikaan yöllä voimakkaan, hävittäjän ääntä muistuttaneen äänen. Syyrialaisten työntekijöiden mielestä kyseessä oli selvä MiG-hävittäjän ääni.

Pommitetussa Syyriassa MiG-hävittäjät ovat olleet yleisiä, mutta Suomessa niitä ei pitäisi lentää.

Virossa tukikohdassa vieraili noihin aikoihin sekä ranskalaisia Dassault Mirage -hävittäjiä sekä F-16-hävittäjiä.

Samalle viikolle osui myös neljän yhdysvaltalaisen ”Pahkasika”-sotilaskoneen tankkaus Suomen ilmatilassa. Toukokuun lopussa neljä brittiläistä hävittäjää harjoitteli suomalaisten ja ruotsalaisten hävittäjien kanssa maan pohjoisosissa, kertoo puolalainen ajatuspaja Centre for Eastern Studies.

Pietilä toimitti Puolustusvoimille selvityksen epäillystä ylilennosta ja vahingoista. MT:n toimitus on nähnyt tapaukseen liittyvät asiakirjat.

Ilmaoperaatiokeskus vastasi, ettei Puolustusvoimien tiedossa ollut ilmoitettuna ajankohtana sotilaallista lentotoimintaa alueella.

Pietilä on vaatinut menehtyneistä linnuista 52 000 euron korvauksia.

Valtiokonttori lähetti kesällä 2024 kuulemiskirjeen, jossa se vetosi Puolustusvoimien ilmoitukseen ja hylkäsi korvausvaatimukset.

Ilmavoimien komentaja pahoitteli tilannetta Pietilälle.

Tuomas Pietilää odotti aamulla kanalassa lohduton näky. Etenkin nuoret linnut ovat ääniherkkiä, hän sanoo. 

Pietilän kysymys onkin, miten tuotantoeläintilat huomioidaan sotilaslentotoiminnassa ja mitä yrittäjä voi vastaavassa tilanteessa tehdä.

Olisi kauhean kiva, jos koneet eivät lentäisi alueella, jossa tuotetaan 10 prosenttia Suomen kananmunista, Pietilä jatkaa.

”Myöhemmin tästä lensi ihan tilan päältä brittiläisiä Boeing Apache -taisteluhelikoptereita.”

Ilmavoimien käyttämän kaluston ja toteuttaman tehtävän luonne aiheuttavat sen, että esimerkiksi melua ei valitettavasi voida aina välttää, kerrotaan Ilmavoimien esikunnasta.

Lentotoimintaa suunnataan harvaan asutuille alueille meluhaittojen vähentämiseksi.

Hävittäjiä Pietilä on nähnyt kotiseuduillaan jo lapsuudessaan. Talojen yläpuolella puiden latvat heiluivat, hän muistelee. Kuva: Kari Salonen

Pietilä nostaa esiin myös vakuutusten kattavuuden selvittämisen tärkeyden.

Osassa vakuutuksista korvaukset alkavat juosta vasta, kun 20 prosenttia koko tilan linnuista on menehtynyt. Tällainen vakuutus oli käytössä myöskin Pietilän tilalla vahingon sattuessa.

Sittemmin vakuutusta on tilalla päivitetty niin, että korvausvelvollisuus alkaa, kun parvesta on menehtynyt viisi prosenttia.

Maailmalta löytyy jonkin verran esimerkkejä tapauksista, joissa kanoja on menehtynyt lentomelun seurauksena.

Ranskan Brittanyssa vuonna 2008 viljelijä vaati korvauksia sen jälkeen, kun 4 800 kanaa kuoli hävittäjän lennettyä tilakeskuksen yli.

Britanniassa Puolustusministeriö maksoi itä-Sussexissa asuvalle siipikarjatilalliselle yli 79 000 punnan korvaukset, kun kanoja menehtyi niiden säikähdettyä Chinook-kuljetushelikopteria, kertoo Daily Mail.

Ruotsissa ilmavoimat korvasi Åsa Karlssonille 31 kanan menehtymisen niiden säikähdettyä Gripen-hävittäjää.

Maataloudelle on Suomessakin suoritettu korvauksia sotilastoiminnan aiheuttamista vahingoista.

Huolestuttavin vaihtoehto on, jos alueella todella lensi hävittäjä, mutta Puolustusvoimat ei siitä tiennyt, Pietilä pohtii.

”Tai sitten voi olla, ettei heillä ole lupaa kertoa tiedoistaan.”

Puolustusvoimat kertoo kysyttäessä lentotoiminnasta tapauskohtaisesti, joko yleistasolla tai tarkemmin esimerkiksi korvauskäsittelyissä, Ilmavoimien esikunnasta vastataan.

Jos hävittäjän ääni olisi kiistattomasti ja todistetusti aiheuttanut kanojen joukkokuoleman, Suomen valtio vastaisi korvauksesta, esikunnasta todetaan.

Häkkikanalaan verrattuna kerroslattiakanaloissa linnuilla on enemmän liikkumatilaa. Haittapuolena on, että linnut voivat säikähtäessään paeta samaan nurkkaan, kasautua ja tukehtua. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Pietilä itse nukkui mahdollisen ylilennon aikana. ”En herää mihinkään”, hän virkkoo.

Kanat voivat kuitenkin säikähtää monesta syystä. Entä jos syy onkin esimerkiksi kanalaan pujahtanut minkki tai supikoira?

Jos kanalaan pääsee minkki, kanat todennäköisesti pyrähtävät karkuun pedosta poispäin, Pietilä sanoo.

Tässä tapauksessa kahden osaston kanat olivat osaston keskeltä säikähtäneet tasaisesti nurkkiin, joka suuntaan.

”Sellaista ei tapahdu, jos uhka tulee yhdestä suunnasta. On aivan poikkeuksellista, että kanoja löytyy kuolleena joka ikisestä nurkasta.”