Turvemaat ja naudat ehdolla suomalaisen ruokajärjestelmän kipupisteiksi – MTK:n Pietola: "Liian kapea näkökulma"

Agenda 2030 -tiekartan valmistelussa sivuutetaan kaksi kestävän kehityksen kolmesta pilarista, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

"Puhutaan vain ympäristöstä, vaikka myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on otettava huomioon."

Työn taustoituksessa ruokajärjestelmä on typistetty vain alkutuotannoksi, vaikka järjestelmätason tarkastelussa pitäisi ottaa huomioon koko kokonaisuus tuotantopanoksista kulutukseen ja syntyvään jätteeseen, mukaan lukien ruokahävikkiin, toimikunnassa viljelijöitä ja metsänomistajia edustava Pietola toteaa.

Ruokajärjestelmän murroskohteiksi on nostettu turvemaat ja lihantuotanto. "Suomen vahvuudet ja kansalliset näkökulmat sivuutetaan, ikään kuin valmisteltaisiin globaalia tiekarttaa eikä kansallista", Pietola kritisoi.

Hän muistuttaa, että Suomessa nurmet ovat oleellinen osa naudanlihantuotantoa. Nurmi taas sitoo hiiltä puolet enemmän kuin yksivuotiset kasvit. Hänen mukaansa voi sanoa, että nurmeen perustuva lihantuotanto mahdollistaa nurmiviljelykierron ja siten kasvisten tuotannon ilmastokestävyyden.

Turvemaat puolestaan ovat huoltovarmuuskysymys. "Poudankestävillä turvemailla kuivatkaan vuodet eivät ole ongelma."