SLC:n asiantuntijan mukaan maatalouden rakennekehitys on tällä hetkellä voimakkaampaa Suomen ruotsinkielisillä alueilla kuin muualla maassa. Kuva: Johannes Tervo
”Suomenruotsalaiset viljelijät saavat runsaasti vaikutteita Ruotsin maataloudesta”, sanoo tuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja
Mats Nylund kertoo, että suurpeto-ongelma on laajamittainen ja jatkuva myös ruotsinkielisillä alueilla.
Mats Nylund Pedersörestä johtaa ruotsinkielistä tuottajajärjestö SLC:tä. Kuva: SLCRuotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja Mats Nylundin mukaan suomenruotsalaisten maanviljelijöiden yhteydet naapurimaa Ruotsiin ovat monella tapaa tiiviit.
”Esimerkiksi SLC:n liitolla Pohjanmaalla on aika paljon yhteistyötä Ruotsin Västerbottenin kanssa. He tuntevat toisiaan ja vaihtavat ajatuksia keskenään”, Nylund toteaa.
Suomenruotsalaiset viljelijät seuraavat myös Ruotsin ammattilehdistöä.
”Paljon luetaan esimerkiksi ATL:ää ja seurataan ruotsalaisia maatalousaiheisia Facebook-ryhmiä ja muutakin. Aika moni myös lähtee Ruotsiin maatalousnäyttelyihin”, Nylund sanoo.
”Nimenomaan kieli yhdistää tässä tapauksessa. Kyllä suomenruotsalaiset viljelijät saavat runsaasti vaikutteita Ruotsin maataloudesta.”
Tiiviistä kanssakäymisestä ja monista samankaltaisuuksista huolimatta Suomen ja Ruotsin maataloudessa on myös silmiinpistäviä eroja, Nylund huomauttaa.
”Tosiasia kuitenkin on, että valtaosaa Ruotsin maataloudesta harjoitetaan Suomen eteläpuolella, eli Hangosta etelään. Siksi kaikkea mitä siellä tehdään, ei suoraan voi ottaa käyttöön täällä.”
”Aika moni lähtee Ruotsiin maatalousnäyttelyihin.”
Mats Nylund pyörittää maatilaa Pedersören kunnassa. Myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tilojen määrä on vähentynyt viime vuosina.
”Tilojen määrän väheneminen ja rakennemuutos on pitkään edennyt hitaammin SLC:n alueilla kuin muualla maassa. Mutta kehitys on kääntymässä niin, että rakennemuutos etenee nyt nopeammin ruotsinkielisillä alueilla ja erityisesti Pohjanmaalla, koska siellä on vahva investointihalu”, SLC:n asiantuntija Cecilia Nyholm toteaa.
Nyholmin mukaan SLC:ssä on reilut 3 500 jäsentilaa. Selvästi eniten niitä on Pohjanmaalla. Sen jälkeen tulevat Uusimaa ja Ahvenanmaa. Vähiten jäsentiloja on Turunmaalla.
”Yleensä sanotaan, että ruotsinkielisiä on noin 10 prosenttia Suomen maataloustuottajista. Mutta joissakin tuotantosuunnissa ruotsinkieliset viljelijät ovat kuitenkin enemmistönä. Näitä ovat esimerkiksi sipuli ja omena sekä kasvihuoneviljely”, Nyholm sanoo.
”Eniten lopettajia on ehkä emolehmä- ja lammastuotannossa, vähiten viljantuotannon puolella”, SLC:n asiantuntija summaa.
”Kehitys on kääntymässä niin, että rakennemuutos etenee nyt nopeammin ruotsinkielisillä alueilla.”
Millainen kanta SLC:llä on aktiiviviljelijän määritelmästä käytävään keskusteluun, Mats Nylund?
”Asiasta on käyty meillä aktiivista keskustelua. Periaatteessa olemme sitä mieltä, että tämä hallitusohjelman linjaus, että tuet ohjataan aktiiviviljelijöille, on oikein ja kannatettava. Mutta käytännössä sitä ei ole ollenkaan helppoa toteuttaa”, Nylund pohtii.
”Neuvottelemme asioista yhdessä MTK:n kanssa hallituksen suuntaan. SLC:n ja MTK:n linjaukset ovat tässä hyvin lähellä toisiaan ehdottomasti”, SLC:n nokkamies tähdentää.
Nylund kertoo, että suurpeto-ongelma on laajamittainen ja jatkuva myös ruotsinkielisillä alueilla.
”Pedot ovat todella merkittävä ongelma myös rannikkoseuduilla. Ongelmia erityisesti susien kanssa on ilmennyt runsaasti Pohjanmaalla ja Uudellamaalla sekä jonkin verran myös Varsinais-Suomessa.”
Vähemmässä määrin ongelmia aiheuttavat myös karhut.
”Pedot häiritsevät kotieläintuottajia ja ylipäätään maaseudulla asuvia ihmisiä. Tänä kesänä esimerkiksi Kirkkonummella ja Pohjanmaalla sudet ovat tappaneet lampaita”, Nylund sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
