Emolehmätuottaja jakaa somessa arkea ruoan alkulähteiltä – videot paljastavat koruttoman arjen peltöineen, koneineen ja karjanhoitoineen

"Emolehmiä pidetään ja naudanlihaa tuotetaan. Ainakin toistaiseksi, sillä lihan hinta on laskusuunnassa", toteaa lumijokinen Matti Mykkänen.

Haasteista huolimatta Mykkänen, 33, viljelee kotitilaansa luottavaisin mielin.

"Käytettävissä on vahva tahtotila sekä kahden sukupolven tieto-taito. Nämä antavat tarvittavaa vipuvartta myös vaikeimpiin hetkiin. Tarpeen tullen olemme valmiina myös muutoksiin", Mykkänen pohjustaa.

Kotitilan jatkaminen on rytmittänyt Mykkäsen askeleita jo teinivuosista lähtien.

Pakollisten kouluvuosien jälkeen maitotilalla kasvanut Matti hankki maatalouden perustutkinnon lisäksi myös koneasentajan koulutuksen.

”Monipuolisesta ammattitaidosta ei ole koskaan haittaa. Erityisesti maataloudessa koneasentajan taidoilla säästää selvää rahaa”, Mykkänen kertoo.

Tilanpidon suhteen hän pääsi tositoimiin vuonna 2016, jolloin tuotannon ympärille perustettiin perhevetoinen maatalousyhtymä.

Matti ja hänen vanhempansa jatkoivat tutulla yhdistelmällä, emolehmillä.

”Ensimmäiset emot tulivat taloon vuonna 2012. Tätä ennen toimeentulon peruspilarina toimi viljanviljely. Kokemusta löytyy myös maidontuotannosta, mutta lypsykarjan pito päättyi 2000-luvun alussa”, Mykkänen kertaa.

Matti Mykkänen avaa sosiaalisen median kautta ovet maatilalleen ja sen kaunistelemattomaan arkeen. Videoita löytyy TikTokista ja YouTubesta. Kuva: Anne Anttila

Liha ei vedä enää entiseen malliin, joten Mykkäsen tilallakin on jouduttu laittamaan tuotannon suhteen pienempää vaihdetta päälle.

Vielä neljä vuotta sitten tilanne oli toinen. Siihen saakka tilaa kehitettiin ja laajennettiin. Emojen määrä oli parhaimmillaan 110 ja ympärille mietittiin koko ajan uutta.

”Siinä vaiheessa kun lihan hinta notkahti alaspäin ja vastaavasti kustannukset nousivat, teimme hallitun korjausliikkeen. Vähensimme päälukua ja lisäsimme viljelyalaa. Näin tilanteeseen saatiin uutta vakautta. Aikaisemmin myös vasikat myytiin emojen alta suoraan eteenpäin, mutta pari vuotta sitten menekki hyytyi. Nykyään vasikat kasvatetaan teuraaksi itse”, Mykkänen selvittää.

Perhetilan kehitystä ei päästetä tyhjäkäynnille, vaikka pieniä korjausliikkeitä onkin jouduttu tekemään.

”Se on farmarin mieli sellainen, että periksi ei anneta. Ei ainakaan helposti. Emojen määrä on pudotettu viitenkymmeneen seitsemään ja ainakin toistaiseksi tälläkin pääluvulla saappaat pysyvät kuivina. Tilan vararenkaana toimi vilja. Jos pääluku edelleen pienenee, peltohehtaarit mahdollistavat kuitenkin vilja-alan lisäämisen.”

Mykkäsen tilan konekanta on käytettyä, mutta toimivaa. ”Kaikki tehdään itse, moottoriremonteista lähtien”, Matti Mykkänen kertoo. Kuva: Anne Anttila

Konstailematonta elämää maalta ja maajussin aidosta arjesta. Tämä on hittituote, jota myös Matti Mykkänen tarjoilee omilla somekanavillaan, TikTokissa ja YouTubessa.

Ensimmäinen Mykkäsen julkaisema video näki päivänvalon reilu vuosi sitten.

”Kaikki sai alkunsa puhtaasta tarpeesta. Suoraan sanottuna kaupunkilaiset ovat vieraantuneet maaseudun elämästä. Yhä edelleen moni on tietämätön ruoan alkuperästä ja myös siitä, mitä kaikkea sen eteen täytyy tehdä. Videot paljastavat koruttoman arjen peltöineen, kone-esittelyineen ja karjanhoitoineen. Pinta on kaunistelematon, sillä kyseessä on meidän elämää.”

Maaseudun mentoriksi itseään puhutteleva Mykkänen sanoo videoiden saaneen hyvän vastaanoton. Ja yllättävintä on myös se, että yli puolet seuraajista tulee Helsingin alueelta.

”Jokaisella julkaisulla on oma sanomansa, mutta yhteinen päämäärä. Pidän tärkeänä, että ihmiset oppisivat arvostamaan suomalaista ruoantuotantoa. Toivottavasti syväsukellus alkutuotannon lähteille ravistelee ennakkoluuloja ja auttaa ymmärtämään maaseudun todellisen arvon. Valitettavasti vihreän siirtymän vanavedessä lehmästä on tullut suuri saastuttaja ja lihasta ruokahuollon pahin painajainen.”