Animalian uusi puheenjohtaja haluaisi eroon häkkikasvatuksesta "Eläinsuojelulakia pitäisi uudistaa nykyistä kunnianhimoisemmin"
Laakkosen mielestä Suomessa tuottajilta ja eläinten puolustajilta löytyy yhteistäkin tahtoa.
Suomalaisten kotieläintuottajien vahvuudeksi Erja Laakkonen mainitsee aidon halun osallistua alaa koskevaan keskusteluun. Kuva: Lari LievonenEläinoikeusjärjestönä nykyisin tunnettu Animalia perustettiin Suomeen vuonna 1961 vastustamaan eläinkokeita. Järjestön nimi on välillä vaihtunut ja toiminnan painopisteet muuttuneet, mutta monet tukijoista ovat olleet mukana vuosikymmeniä.
”Se tuntuu hienolta. Tietty yhtenäinen linja on säilynyt, vaikka paljon on muututtu”, järjestön tuore puheenjohtaja Erja Laakkonen toteaa.
Yhteinen päämäärä onkin hänen mielestään tärkeämpää kuin yksittäisten jäsenten omat valinnat.
”Kannustamme kasvisravintoon, mutta ei meillä kysytä, oletko vegaani. Joukkoon mahtuu monenlaista väkeä.”
Nykyisen Animalian puheenjohtaja näkee etenkin eläinoikeusjärjestönä, joka on ajan hermolla ja herättää keskustelua. Vahvuutena hän pitää alueellisuuden ja valtakunnallisuuden yhtymistä.
”Toimimme ja tapaamme ihmisiä alueilla, mutta olemme myös valtakunnallinen toimija, joka osallistuu neuvotteluihin ja vaikuttaa.”
Suomen nykytilanne ei ole Laakkosen mielestä eläinsuojelun näkökulmasta mitenkään toivoton, mutta parannettavaa on paljon.
”Esimerkiksi turkistarhauksen osalta olemme jäljessä. Norja on juuri kieltämässä turkistarhauksen, ja Saksassa viimeinen tarha lopetti vähän aikaa sitten.”
Muutenkin Laakkonen haluaisi vähitellen kokonaan eroon häkkikasvatuksesta.
Eläinsuojeluvalvontaan Laakkonen kaipaa lisää tehoja. ”Nykyinen valvonta on osoittautunut monissa tilanteissa riittämättömäksi, hitaaksi ja tehottomaksi.”
Muun muassa häkkikasvatus sekä riittämätön valvonta ovat syitä, miksi Animalia haluaa, että eläinsuojelulakia uudistettaisiin suunniteltua kunnianhimoisemmin erityisesti tuotantoeläinten kohdalla.
Suomalaisten kotieläintuottajien vahvuudeksi Laakkonen mainitsee aidon halun osallistua alaa koskevaan keskusteluun.
”Meillä ei ole suurta vastakkainasettelua. Yhteistäkin tahtoa löytyy, kun jaksetaan keskustella. Esimerkiksi kivunlievitystä käytetään jo paljon. Näitä hyviä käytäntöjä voitaisiin kirjata lakiin.”
Lue myös: Animalian Erja Laakkonen ei tapa edes itikoita – "Kannanhoidollista metsästystä on vaikea ymmärtää"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat