Maanviljely levisi Suomeen 7000 vuotta sitten

Helsingin yliopiston siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke ”Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia” selvitti Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta alkaen.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvaiheista niin kivikauden kuin rautakauden osalta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla.

Löydöt osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle. Tutkimuksessa selvitettiin harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta.

Tulokset osoittavat viljelyn alkaneen Suomessa yli 2000 vuotta oletettua aikaisemmin, eli samaan aikaan kuin maanviljely levisi Keski-Eurooppaan.

Aiemmin viljelytaidon on uskottu levinneen Suomeen Keski-Euroopasta vasta 2900 eaa.

Kouvolasta löydetty vanhin viljelylaji, tattari, on kulkeutunut Suomeen idästä Euraasian halki. Tattarilöytö ajoittuu samaan aikaan kuin Aasiasta lähtöisin oleva saviastioiden valmistustaito saavutti Suomen.

Nyt löydetyt viljelyn merkit eivät muuta Suomen kivikauden asukkaita maanviljelijöiksi. Kalastus ja metsästys olivat kivikaudella pääelinkeinoja.

Huhdasjärven alueen esihistorian voimakkain maankäyttövaihe ajoittuu rautakaudelle. 600-luvulla rantalehdot raivattiin ohranviljelyä varten, ja 900-luvun alussa viljelyn painopiste siirtyi kuusimetsien kaskeamiseen ja rukiin viljelyyn.