
Sotkamossa satoi perjantaina yön ja aamun tunteina 25 millimetriä vettä. Kevään kuivuudesta muuta maata paremmin selvinneet pellot alkavat olla märkyyden vaivaamia.
”Sademäärä on heinäkuussa ollut poikkeuksellisen suuri. Sotkamon alueella pellot alkavat olla kauttaaltaan vedellä kyllästettyjä. Paikallisia eroja sademäärissä on jonkin verran, esimerkiksi viime yön sateet eivät omille maille Sotkamon ja Kajaanin rajalle pahiten osuneet”, kuvaa tilannetta MTK-Sotkamon puheenjohtaja Janne Hyvönen.
Nurmen toisen sadon korjuu on keskeytynyt seudulla päivittäisten sateiden vuoksi.
”Pari päivää oli poutaa ja päästiin korjaamaan rehua. Vielä pellot kantoivat koneita. Monin paikoin kakkossato on kuitenkin sateiden takia tekemättä”, Hyvönen kertoo.
Kesäkuun alun kuivuuden takia erityisesti ensimmäisen vuoden nurmet jäivät Hyvösen mukaan Sotkamossa kauttaaltaan heikoiksi.
”Tästä johtuen toisen sadon viivästyminen sateiden takia varmasti huolettaa erityisesti lypsykarjatiloja. Lisäksi kuivaheinää tekevät, kuten hevostilalliset, ovat olleet ongelmissa.”
Sääennusteet näyttävät onnettomilta.
Sotkamon alueella viljasadosta on odotettu hyvää. Nyt märkyys uhkaa pilata sen. Lakoontumisen ja homeen riski on suuri.
”Meillä alkukesän kuivuudesta kärsittiin muuta maata lyhyemmän ajan. Talven runsas lumi ja maan kosteus pelastivat tilanteen, kasvu lähti pääosin hyvin käyntiin ja kasvustot ovat tiheitä ja korkeita. Nyt näyttää, että kaura alkaa lakoontua. Kovin kauaa ei vilja enää sadetta kestä”, mainitsee Hyvönen.
”Viljan kypsyminen ja peltojen kantavuus huolestuttavat, jos sade jatkuu ennusteiden mukaisesti. Peltojen sietokyvyn rajoilla ollaan. Sääennusteet näyttävät onnettomilta.”
Poikkeukselliset olosuhteet haastavat viljelyn, mutta uskoa kotimaisen ruoantuotannon merkitykseen ne vain korostavat.
”Kyllähän tässä miettii, mihin suuntaan viljelyä on kehitettävä, jos nämä sään ääriolosuhteet ilmastonmuutoksen takia ovat jatkossa jokavuotisia. Olosuhteet ovat kuitenkin Etelä-Euroopassa ruuantuotannolle vielä epäedullisemmat, mikä korostaa suomalaisen ruoantuotannon tärkeyttä”, Hyvönen toteaa.