• ”Hinnan ei paranisi enää yhtään laskea”

    Vasikat ovat kiinnostuneempia Minna Pullisesta kuin kuvassa poseeraamisesta. Vasikat tulevat tilalle 2–3-viikkoisina. Teuraskypsyys saavutetaan noin puolitoistavuotiaana. Jaana Kankaanpää
    Vasikat ovat kiinnostuneempia Minna Pullisesta kuin kuvassa poseeraamisesta. Vasikat tulevat tilalle 2–3-viikkoisina. Teuraskypsyys saavutetaan noin puolitoistavuotiaana. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto
    Maatalous
    30.12.201515:00
    MT toimitus

    LOIMAA (MT)

    Loimaalaiset Minna ja Jyrki Pullinen päättivät kolmisen vuotta sitten isoista investoinneista naudanlihantuotantoon. Kun rakentaminen pääsi vauhtiin, naudanlihan tuottajahinta lähti laskuun.

    Kahden vuoden aikana naudan kilohinnasta on lähtenyt 40 senttiä, Jyrki Pullinen toteaa. ”Nyt aletaan olla sellaisissa lukemissa, että hinnan ei paranisi enää yhtään laskea.”

    Pulliset kasvattavat maitorotuisia nautoja ternistä teuraaksi -periaatteella. Vasikat tulevat tilalle 2–3-viikkoisina ja lähtevät noin puolitoistavuotiaina. Keskimääräinen pääluku on 530.

    Kahtena viime vuonna tilalle on rakennettu kaksi kylmäpihattoa loppukasvattamoiksi sekä niihin liittyvät lantala ja laakasiilo. ”On tässä saatu kerättyä velkapääomaa”, Jyrki Pullinen hymähtää.

    Aiemmin loppukasvattamona toiminut ritilälattiainen rakennus siirtyi investoinnin yhteydessä välikasvattamoksi. Vasikat siirtyvät juottamosta sinne muutamaksi kuukaudeksi. Viimeisen vajaan vuoden jakson ne kasvavat uusissa pihatoissa kuivikkeen päällä.

    Viime talvena toisessa pihatossa kerättiin olkipatjaa koko talvi, toisessa kuiviketta korjattiin välillä pois. ”Nyt kerätään patjaa molempiin, koska se toimi niin hyvin”, Pullinen toteaa.

    Kuivikkeiden käyttö lisää työmäärää, mutta eläinten hyvinvointi on kohentunut selvästi. ”Jalkavaivat ovat vähentyneet. Etupolvipateista päästiin kokonaan eroon.”

    Kuivikelanta tekee hyvää myös pellon kasvukunnolle, Pullinen kertoo.

    Kuivikkeena käytetään olkea, joka korjataan omilta ja muutaman naapurin pelloilta. Turvetta käytetään lähinnä vain lantakäytävillä sitomassa nestettä ja ehkäisemässä liukkautta. Makuualueille sitä ei levitetä.

    Tuottajahinnan laskua ei tilalla ole pystytty kompensoimaan karsimalla kustannuksia.

    ”Rehu- ja kuivikekustannuksista ei löydy säästettävää, ne pidetään koko ajan niin alhaalla kuin pystytään”, Pullinen kertoo.

    Häntä huolestuttaa, ettei korvausinvestointeja pystytä tekemään tarvetta vastaavasti.

    Pulliset toivovat nyt, että kahden viime vuoden pudotus saataisiin pian takaisin tuottajahintaan.

    Jos esimerkiksi 400 gramman jauhelihapaketin kuluttajahinta nousisi 40 senttiä, se ei nostaisi kuluttajan ostoskorin hintaa ratkaisevasti, hän arvioi. Tuottajan tilannetta se helpottaisi oleellisesti, ainakin jos koko 40 senttiä tilitettäisiin suoraan tuottajalle.

    ”Tosin liian suuri osa tahtoo aina jäädä välikäsille”, hän huokaa.

    Satu Lehtonen

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    naudanlihantuotanto
    maitotilalliset
    tuottajahinta
    eläinhyvinvointi
    pihattorakentaminen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle