Pakaslahti on investoinut merkittävästi perinnebiotooppien hoitokalustoon. Kuva: Timo Heikkala
Vuosikymmeniä kestänyt perinnebiotooppien hoito uhkaa loppua ely-keskuksen tulkinnan johdosta
Muuttuneet tukiehtojen tulkinnat uhkaavat liminkalaisen Tuomas Pakaslahden yli 100 hehtaarin perinnebiotooppialueiden vuosikymmeniä jatkunutta hoitotyötä.Tilaajalle
Nämä perinnebiotooppialat uhkaavat jäädä ilman luonnonhaittakorvausta, sillä ne eivät tarkastajien mukaan täytä pysyvän nurmen ehtoja. Kuva: Timo HeikkalaViljelijä Tuomas Pakaslahden mukaan perinnebiotooppialojen hoito on kuulunut heidän tilan arkeen jo vuosikymmenten ajan.
Ely-keskuksen tekemän tukiehtotulkinnan johdosta aloilta olisi loppumassa luonnonhaittakorvaus, jonka myötä tehdyt investoinnit ja luonnonhoitotyön tulokset uhkaavat valua hukkaan.
”Viime vuonna ohjelmakauden vaihtuessa seurasin kevään tuki-infoa, jossa käsiteltiin myös pysyvää nurmea ranta-alueilla. Mielestäni Ruokaviraston ohjeiden mukaan tässä asiassa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä etteikö lyhyeksi niitettyjä alueita hyväksyttäisi mukaan pysyvän nurmen alaan”, Pakaslahti perustelee.
”Niittoaika on määritetty alkavaksi lintujen pesimäkauden jälkeen 15.7 ja se päättyy 30.8. Hoidimme alueet vuonna 2023 kuten tähänkin asti, niittäen, keräten ja kuljettaen materiaalin pois Natura-alueelta”, Pakaslahti luettelee viime vuonna tehtyjä hoitotoimia.
Hän kertoo saaneensa ensimmäisen puhelun ely-keskuksen viranomaiselta joulukuun alussa. Tarkastajat olivat kertoneet tehneensä maastokatselmoinnin ranta-alueille loka-marraskuun aikana.
”Siis kahdesta kolmeen kuukautta viimeisen niittopäivän jälkeen. Tarkastaja kertoi, kuinka alueella kasvoi jo pitkää järviruokokasvustoa, joskin selvästi tämänvuotista, eli niiton jälkeen uudelleen kasvuun lähtenyttä. Lisäksi tuli maininta siitä, että alueet olivat kauttaaltaan märkiä”, Pakaslahti luettelee.
Luonnonhaittakorvaus maksettiin jo tehdystä työstä maastokatselmuksien perusteella ehdollisena.
”Sovimme, että uusintamaastokatselmointi suoritetaan tulevana kesänä niiton jälkeen. Kuitenkin heinäkuun alussa sain puhelun eri tarkastajalta, joka kertoi että he olisivat nyt tulossa tekemään uuden maastokatselmoinnin ranta-alueille. Kysyin, että eikö asia nimenomaan sovittu viime talvena niin, että uusintatarkastus tehtäisiin vasta niiton jälkeen?”
Pakaslahden mukaan tarkastaja oli sitä mieltä, että jos kerran näin on sovittu, niin näin me teemme. Kuitenkin seuraavana päivänä sama tarkastaja ilmoitti, että he menevät tarkastamaan rannan nyt etukäteen, oli sitten sovittu mitä tahansa.
Kalustoon on hiljattain tehty yli 100 000 euron investointi. Kuva: Timo Heikkala”Käynnin jälkeen tarkastaja soitti ja kertoi, kuinka he olivat käyneet läpi suurimman osan alueista, joista yksikään ei heidän mielestään täytä pysyvän nurmen statusta ranta-alueille.”
Osa niittoalueista on Pakaslahden mukaan hiljattain kunnostettu julkisella Helmi-rahoituksella toisen urakoitsijan toimesta.
”Nyt nämäkin veronmaksajien rahoilla toteutuneet toimenpiteet uhkaavat valua hukkaan, kun niittotyötä ei ole edellytyksiä jatkaa.”
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Anne Koskisen mukaan yleisesti ottaen Ruokavirasto ohjeistaa elyä sopimusten käsittelyssä sekä sopimusten valvonnassa joka vuosi.
”Pysyvän nurmen määritelmää on tuntuvasti tiukennettu vuosien saatossa ja erityisesti uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä”, Koskinen kommentoi.
Pakaslahden tilanteeseen Koskinen ei juuri ota kantaa asian keskeneräisyyteen vedoten.
”Viljelijä voi keskustella tarkastajien kanssa keskeneräisestä sopimusalueen maastokatselmoinnista, josta edelleenkään ei ole vielä tehty mitään valituskelpoista päätöstä”, Koskinen sanoo.
- Osaston luetuimmat
