• Koivulan tilan raakamaidon kysyntä räjähti käsiin

    Koivulan Kotijuustolan yrittäjät Muhokselta ovat saaneet kokea menestyksen nousukiidon, kun heidän raakamaidostaan tuli valtava hitti eteläsuomalaisissa kaupoissa.
    Juustolalla on tehty töitä kaksi kuukautta ilman vapaapäiviä, mutta Jenna ja Joni Pitkänen elävät tällä hetkellä unelmaansa.
    Juustolalla on tehty töitä kaksi kuukautta ilman vapaapäiviä, mutta Jenna ja Joni Pitkänen elävät tällä hetkellä unelmaansa. Kuva: Timo Heikkala
    Maatalous|Maidontuotanto
    14.2.202519:00
    Piia Lehojärvi
    Muhos

    ”Viime marraskuusta myyntimme on kymmenkertaistunut”, kertoo Koivulan Kotijuustolan yrittäjä Joni Pitkänen. Vuodesta 1993 toiminnassa ollut meijeri on työllistänyt marraskuuhun asti kesäkuun juustokeittosesonkia lukuun ottamatta yhden henkilön muutamana päivänä viikossa.

    ”Navettatöiden välissä”, Pitkänen tarkentaa. Raakamaidon lisäksi meijerissä valmistetaan uunijuustoa, jogurttia ja juustokeittoa.

    Marraskuussa alkoi kuitenkin ennen näkemätön nousukiito. Kaikki lähti liikkeelle asiakaspyynnöstä helsinkiläisessä K-supermarketissa.

    Sen jälkeen uusia kauppoja tuli 10 viikossa. Lopulta kysyntä räjähti käsiin ja kauppoja tuli ketjuun 10 päivässä. Nyt uusia asiakkaita ei enää oteta.

    Jonossa on edelleen lähes 100 eteläsuomalaista kauppaa.

    Aiemmin tilalla jalostettiin oman meijerin kautta noin 10 prosenttia maidoista, nyt luku on jopa 80 prosenttia. Yrittäjä Jenna Pitkänen tarkkailee pakkauskoneen toimintaa.
    Aiemmin tilalla jalostettiin oman meijerin kautta noin 10 prosenttia maidoista, nyt luku on jopa 80 prosenttia. Yrittäjä Jenna Pitkänen tarkkailee pakkauskoneen toimintaa. Kuva: Timo Heikkala

    Koivulan tilan tapaukseen sopii sanonta ”on taottava, kun rauta on kuumaa”.

    Kuvaavaa on, että vielä lokakuussa Pitkänen mietti, miten saisi Transitin myytyä täyteen. Tuotteita meni lähinnä Oulun alueen kauppoihin.

    ”Olisi hauskaa, että saisi ajaa kaksi kertaa viikossa täysiä kuormia.”

    Nyt tavaraa lähtee meijeriltä neljä kertaa viikossa kuorma-autolla.

    Koivulan tila tuottaa meijerissä pakkaamansa maidon itse. Tilalla on vuonna 2022 valmistunut yhden robotin navetta eli lypsäviä on noin 70.

    Ennen marraskuuta tilan maidosta vain 10 prosenttia käsiteltiin omassa meijerissä. Nyt meijerin läpi eri tuotteisiin menee peräti 80 prosenttia tilan omasta maidosta.

    Pitkänen kiittelee Valiota hyvästä yhteistyöstä.

    ”Eivät ole halunneet lyödä kapuloita rattaisiin, jos joku jalostaa oman tilan maitoa.”

    Raakamaidon vanavedessä kaupat ovat halunneet myös tilan muita tuotteita valikoimiinsa, sanoo yrittäjä Joni Pitkänen.
    Raakamaidon vanavedessä kaupat ovat halunneet myös tilan muita tuotteita valikoimiinsa, sanoo yrittäjä Joni Pitkänen. Kuva: Timo Heikkala

    Tuotteiden valtava kysyntä on yllättänyt. Yrittäjät tekevät töitä lähes kellon ympäri, ja navetalle on palkattu uutta työvoimaa.

    ”Onhan tämä aika todella mielenkiintoista”, Pitkänen tuumii. Investoinnit meijeritoimintaan ovat olleet mielessä, mutta niitä ei ole vielä ehditty tehdä. Nyt tavoitteena on saada uusi arki pyörimään sujuvasti.

    ”Jos tuotanto kymmenkertaistuu näin lyhyessä ajassa, niin me olemme joka puolella vähän jäljessä”, Pitkänen sanoo.

    Ennen tilaukset saattoi kirjata ruutupaperille tai pitää muistin varassa. Tila on joutunut omaksumaan vauhdilla uusia työtapoja.

    ”Vaikka vähän väsyttää, niin tämä on kuitenkin se mistä olemme haaveilleet.”

    Joni Pitkänen

    Suuri kysyntä johtuu ihmisten valveutuneisuudesta, arvelee tilan toinen yrittäjä Jenna Pitkänen.

    ”Ihmiset haluavat nykyään tietää, mitä syövät. Mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka kiinnostaa.”

    Jenna Pitkäsen mielestä raakamaidosta on tosin käytettävä termiä ”käsittelemätön”, sillä raakamaitokin käy läpi ”prosesseja”.

    ”Maito lypsetään, ja se tulee linjastoa pitkin juustolaan, jossa se jäähdytetään tehokkaasti. Sen jälkeen maito pakataan. Ne ovat kaikki prosesseja.”

    Käsittelyjä sen sijaan olisivat homogenointi ja pastörointi. Niitä Koivulan tilan raakamaidolle ei tehdä.

    Kaikki omassa meijerissä käytetty maito tuotetaan itse.
    Kaikki omassa meijerissä käytetty maito tuotetaan itse. Kuva: Timo Heikkala

    ”Vaikka vähän väsyttää, niin tämä on kuitenkin se mistä olemme haaveilleet”, Joni Pitkänen sanoo.

    Yrittäjän pitää osata nauttia tilanteesta, vaikka välillä meneekin stressin puolelle, hän pohtii.

    Kaupat ovat olleet hänen mukaansa ymmärtäväisiä pienen toimijan kohdalla, vaikka joku purkki jää joskus toimittamatta.

    Pienessä juustolassa valmistetaan myös ”kypsiä” tuotteita eli jogurttia, juustokeittoa ja uunijuustoa.
    Pienessä juustolassa valmistetaan myös ”kypsiä” tuotteita eli jogurttia, juustokeittoa ja uunijuustoa. Kuva: Timo Heikkala

    ”Olemme tottuneet työntekoon, mutta kun täältä maalta lähdetään, niin emme ole osanneet koskeen kaupata tai myydä kunnolla”, Joni Pitkänen kuvailee.

    Tuotteiden markkinointi on ollut ennemminkin ”huutoon vastaamista” eli on tuotettu sitä mitä kysytään.

    ”Ja kun ollaan vähän pohjoisessa niin eihän se huuto ole ollut kovin kova.”

    Yrittäjät ymmärtävät, että kova ”hype” tuotteen ympärillä tarkoittaa myös sitä, että todennäköisesti jossain vaiheessa kysyntä lähtee kovaan laskuun.

    ”Luotan siihen, että tuotamme markkinoille sen verran laadukkaita tuotteita, että ne myyvät jatkossakin.”

    Kanavat kauppoihin ovat kuitenkin nyt auki, ja meijeritoiminnan kehittäminen pääsee kunnolla vasta alkamaan.

    Raakamaito

    Raakamaitoa ei ole käsitelty muuten kuin jäähdyttämällä.

    Tavallinen kaupan maito on pastöroitua ja homogenoitua. Siitä on poistettu maitorasva osittain tai kokonaan.

    Kun maidosta poistetaan rasvaa, myös rasvaliukoisen D-vitamiinin määrä on vähentynyt. Tämän johdosta D-vitamiinia lisätään meijerissä useisiin kaupassa myytäviin maitolaatuihin. Määrä ilmenee pakkauksesta.

    Pastöroinnissa maito kuumennetaan vähintään +72 °C lämpötilaan 15 sekunnin ajaksi. Pastörointi tappaa useimmat patogeeniset eli tautia aiheuttavat mikrobit.

    Ruokaviraston mukaan raakamaito tulee käyttää mahdollisimman nopeasti ja vain kuumennettuna tai kuumennettavien ruokien valmistukseen.

    Raakamaidossa voi olla taudinaiheuttajia, jotka voivat olla riski perussairaille tai riskiryhmille.

    Lähde: Ruokavirasto

    Lisää aiheesta
    • Vuonna 1943 noin 268 000 tilalla oli lehmiä, tosin vain osasta sitä lähti kodin ulkopuolelle. Vuonna 2023 maitotiloja oli noin 4<strong id="strong-f5119a2e873049bd2021236b40eebb9e"> </strong>360 kappaletta. Kuvituskuva.

      Maidontuotanto | Näin paljon maitotilojen määrä on vähentynyt viimeisen 80 vuoden aikana – jäljellä on enää murto-osa

    • Helsingin yliopiston Viikin koetilan navetassa vieraili viime viikolla ryhmä, jota kiinnostaisi ostaa suomalaisia jalostuseläimiä. Kuvassa keskellä karjatilan Azerbaidžanissa omistava Ahmet Batur. Hänen vieressään vientipäällikkö Seppo Niskanen Viking Geneticsiltä.

      Maatalous | Vienti Azerbaidžaniin vetäisi ja voisi tuoda lisätuloja suomalaisille karjatiloille – kohdemaan olot arveluttavat

      Tilaajalle
    • Suomessa hintatilastot yltävät nyt joulukuuhun. Silloin maidon keskimääräinen tuottajahinta oli Luken mukaan 51,45 senttiä litralta.

      Maidontuotanto | Maidon tuottajahinta jatkaa laskuaan Alankomaissa – Suomessa hinta on jo valmiiksi useita senttejä alempi

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle