Oleksandra Harmash on työskennellyt ukrainalaisnaisten ja paikallisorganisaatioiden kanssa nostaakseen maatalouden tuottavuutta. Kuva: Oleksandra Harmashin kuva-albumi
Ukrainan vaikea tilanne näkyy kauppojen hyllyillä — naisten panos pelloilla on nyt korvaamattoman arvokas
Miesten ollessa rintamalla naiset ottavat suuremman vastuun viljelystä. Ilman näitä naisia ruuantuotanto olisi täällä mahdotonta, sanoo Olexandra Harmash.Tilaajalle
Ukrainalaisnaisten panos maatalouteen ja ruokaturvaan on sodan aikaan muuttunut entistäkin keskeisemmäksi. Valentyna viljelee Ukrainan kaakkoisosassa lähellä Zaporižžjaa sijaitsevassa kylässä.Tyhjät hyllyt alkavat olla Ukrainan maaseudun ruokakaupoissa tavallinen näky.
Zaporižžjan alueella maan kaakkoisosassa moni ruokakauppa on sulkenut hiljattain ovensa.
”En pidä jäätelöstä, mutta yleensä sitä on tarjolla kaikkialla”, kuvailee ukrainalainen maatalousalan asiantuntija Olexandra Harmash. ”Vuoden 2022 jälkeen maaseudun kaupoissa ei ole ollut jäätelöä, sillä se ei ole välttämätön elintarvike. Kuljetus ja säilytys vaatii sähköä.”
Kyse ei ole vain jäätelöstä. Sähkön ja polttoaineen hinnan kallistuminen on vaikeuttanut merkittävästi ruuan saatavuutta maaseudulla, Harmash kertoo.
Ruuan kuljettaminen maaseudulle on pitkien etäisyyksien takia kalliimpaa. Myös kuljettajia on vaikea saada.
Heinäkuun alussa sähkön hinta nousi kymmeniä prosentteja. Tällä hetkellä keskimääräinen hinta on yli kuusi senttiä kilowattitunnilta.
Summa tuntuu kukkarossa maassa, jossa keskipalkka on reilusti alle tuhat euroa.
Ukrainan energiaministeriön mukaan viimeisen kolmen kuukauden sisällä Venäjä on tehnyt kahdeksan suuriskua maan energiantuotantoon.
Noin 7,3 miljoonan ukrainalaisen ruokaturva on vaarantunut, kertoi vuoden alussa YK:n ja siihen kuuluvan maailman ruokaohjelma WFP:n analyysi.
Haastavin tilanne on maan itä- ja pohjoisosissa. Määrä on kuitenkin pudonnut viime vuodesta.
Harmashin uudessa kotikaupungissa Lvivissä tilanne on toinen: ruokaa kaupoissa on toistaiseksi riittänyt.
Osa elintarvikkeista on kuitenkin huomattavasti aiempaa hintavampia.
”Jos vertaan munien hintaa siihen mitä se oli ennen sotaa, hinnat ovat 2,5—3-kertaisia”, Harmash kertoo.
Munien hinnan kallistuttua tarjolla on myös vähemmän munia sisältäviä elintarvikkeita, kuten vermiselliä, ukrainalaista pastaa. Ukrainalaiset syövät sen sijaan itse kasvattamaansa perunaa, Harmash kertoo.
Vienti näyttää kuitenkin vetävän. Sodan takia Ukraina on saanut viedä munia EU:hun tullivapaasti.
Munia on kuitenkin viety maasta niin paljon, että EU päätti heinäkuun alussa palauttaa vientitullit munille ja sokerille.
”Monet naiset ovat opetelleet ajamaan traktoreita ja rekkaa.”
Naisten panos maataloudessa on noussut aiempaa merkittävämmäksi.
Ilman näitä naisia ruuantuotanto olisi täällä mahdotonta, Harmash kertoo.
”Monet naiset ovat opetelleet ajamaan traktoreita ja rekkaa. Heidän on viljeltävä yksin, sillä miehet ovat rintamalla.”
Harmashilla on pitkä kokemus Ukrainan maaseudulla asuvien naisten kanssa työskentelystä.
”Surullisesta tilanteesta huolimatta monet naiset ovat myös perustaneet uusia yrityksiä.”
Useissa perheissä on siirrytty raaka-ainetuotannosta enemmän prosessointiin. Naiset ovat esimerkiksi aloittaneet kasviöljyntuotantoa tiloilla, jotka ennen tuottivat lähinnä siemeniä.
Sähkökatkot ovat suuri haaste, erityisesti isoille tehtaille. ”Pienissä yrityksissä sähkökatkojen kanssa voi olla helpompi tulla toimeen, sillä volyymit ovat pienempiä ja puukäyttöisten generaattoreiden hyödyntäminen on mahdollista.”
Harmas kertoo ystävästään Irinasta, joka menetti maatilansa kasvihuoneineen Hersonin alueella.
Poika joutui rintamalle ja äiti halusi tehdä jotakin hyödyllistä. Nyt hän asuu vuokralla ja meni rekkakuskin koulutukseen, Harmas kertoo.
Aiempaa useampi myös pyrkii suurempaan omavaraisuuteen kotonaan.
Maataloutta on myös kehitetty pakon edessä uusiin suuntiin.
Vuonna 2022 Ukrainan vihannestentuotanto romahti, kun Venäjä valtasi merkittäviä tuotantoalueita.
Etelä-Ukrainan valtaamattomilla alueilla maaperän ja muiden olosuhteiden ei ajateltu olevan vihanneksille suotuisia vähäisen kosteuden ja huonon maaperän takia.
Esimerkiksi Mykolajivin alueella otettiin käyttöön siemenlajikkeita, jotka mahdollistivat vihannesten viljelyn laajentamisen.
”Havaitsimme että maaperässä ei ollut vikaa, olimme vain käyttäneet vääränlaisia siemeniä ja kasvatustapoja”, kehitysprojektissa työskennellyt Harmash kertoo.
Naisilla on osansa myös taistelussa. Harmash työskentelee organisaatiossa, joka järjestää droonikoulutuksia.
Venäjän ja Ukrainan sotaa on aiheellisesti kutsuttu myös droonisodaksi: kauko-ohjatut lennokit ovat yksi merkittävimmistä sodassa käytetyistä asejärjestelmistä.
Droonien lennättämistä ovat harjoitelleet pääasiassa maaseudulla asuvat opiskelijatytöt.
Oikaisu 7.7. klo 13:00: Jutussa luki aiemmin, että sähkön hinta on noin kuusi euroa kilowattitunnilta. Oikea luku on kuusi senttiä.
- Osaston luetuimmat
