Taudinaiheuttaja voi siirtyä tiineyden aikana sikiöön ja aiheuttaa luomisia tai heikkoja vasikoita. Vasikoita on syntynyt jopa ilman aivoja. Kuvituskuva. Arkistokuva. Kuva: Petri Jauhiainen
Kolmelta suomalaiselta tilalta löytynyt sinikielitaudin vasta-aineita ‒ Eläinten rokotuskielto kumottiin
Tällä hetkellä ei tautia levittäviä polttiaisia esiinny, joten rokotukset ehtii tehdä vielä ennen laidunkautta ja riskin kasvamista.Tilaajalle
Sinikielitauti on märehtijöiden ja kamelieläinten virustauti, jota esiintyy useimmissa Euroopan maissa Suomea, Viroa ja Latviaa lukuun ottamatta. Kuva: Sanne Katainen, Petri Jauhiainen, koonnut: Aatu JaakkolaMaa- ja metsätalousministeriö on päättänyt sallia eläinten rokotukset märehtijöiden sinikielitautia vastaan koko Suomen alueella. Rokotuskielto kumottiin maa- ja metsätalousministeriön tiistaina voimaan tulleella asetuksella.
Rokottamisen tavoitteena on varmistaa nautojen ja lampaiden pitäjille mahdollisuus suojata eläimensä sinikielitautia vastaan ennen laidunkauden alkua. Sinikielitaudin pelätään saapuvan Suomeen loppukesällä tai syksyllä.
Taudin vasta-aineita on jo löydetty Suomesta.
”Viime syksynä toteutettiin tehoseuranta riskialueella Varsinais-Suomessa maidonkeräilyn tankkimaitonäytteiden kautta. Viimeisen testin aineiston saimme helmikuussa. Kolmelta tilalta löydettiin sinikielitaudin vasta-aineita”, vahvistaa erityisasiantuntija Tanja Lähteinen Ruokaviraston eläintautijaostosta.
Tilojen eläimille tehdyissä jatkotutkimuksissa yksi tila saatiin suljettua pois. Vasta-aineita tai virusta ei siis löytynyt tältä tilalta. Toiselta tilalta vasta-aineita löytyi kahdelta eläimeltä, mutta varsinaista tautia ei.
”Pelkkien vasta-ainelöydösten perustella emme voi vahvistaa taudin esiintymistä tässä tilanteessa. Jos tautia olisi jo todettu maassa, riittäisi myös vasta-ainelöydös.”
Kolmannen tilan näytteenotto on vielä kesken.
”Uusissa tankkinäytteissä löytyi edelleen vasta-aineita, yksilöeläinten näytteitä ei ole vielä tutkittu ”
”Rokottamista punnittiin viime vuonna yhdessä elinkeinon, ministeriön ja Ruokaviraston kanssa. Päädyimme tähän ratkaisuun, sillä rokottaminen vaikeuttaa taudin seurantaa.”
Vasta-ainetesteihin liittyy paljon epävarmuuksia ja ristireaktioita. Lopullinen tulos vahvistuu vasta EU:n referenssilaboratorion analyysin perusteella. On mahdollista, että yksittäiset eläimet olisivat saaneet taudin polttiaisilta.
”Tällä hetkellä onneksi ei ole polttiaisia, joten leviämisriskiäkään ei käytännössä ole”, Lähteinen toteaa.
Tauti leviää polttiaisten vätyksellä, ja polttiaiset voivat kulkeutua tuulen mukana satoja kilometrejä. Miksi rokottamista ei sallittu jo aiemmin?
”Rokottamista punnittiin viime vuonna yhdessä elinkeinon, ministeriön ja Ruokaviraston kanssa. Päädyimme tähän ratkaisuun, sillä rokottaminen vaikeuttaa taudin seurantaa. Testi ei pysty erottelemaan ovatko vasta-aineet tulleet rokotteesta vaiko taudista. Nyt myös rokotteista on enemmän tietoa”, kertoo Lähteinen.
Eläimen omistaja vastaa vapaaehtoisesta rokottamisesta sekä kustannuksista. Hän tilaa rokotteet eläinlääkäriltä, joka huolehtii niiden antamisesta. Suomessa on myyntilupa kolmelle sinikielitautirokotteelle. Kaikkien kolmen rokotteen kohde-eläinlajeina ovat nauta ja lammas.
Sinikielitaudin eri serotyyppejä esiintyy yleisesti Välimeren alueen maissa. Uusi serotyyppi 3 on levinnyt Pohjois-Euroopassa vuodesta 2023 alkaen ja saavutti Ruotsin syksyllä 2024. Taudin pelättiin leviävän Ruotsista Ahvenanmaalle syksyllä 2025 ja varotoimenpiteenä rokotukset sallittiin Ahvenanmaan maakunnan alueella kesällä 2025.
Kesällä ja syksyllä 2025 polttiaisia esiintyi Länsi-Euroopassa tavallista vähemmän. Tämän seurauksena Ruotsissa ei todettu tapauksia eikä tauti levinnyt Ahvenanmaalle.
Joulukuusta alkaen Ruotsissa on todettu sinikielitaudin aiheuttamia luomisia useissa nautakarjoissa. Tämä osoittaa, että tautia on esiintynyt kesän aikana Ruotsissa, mutta se ei ole näkynyt kliinisenä tautina. Taudinaiheuttaja voi siirtyä tiineyden aikana sikiöön ja aiheuttaa luomisia tai heikkoja vasikoita. Tauti levisi myös Itä-Eurooppaan kesän 2025 aikana ja saavutti Liettuan syksyllä.
Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen sinikielitaudista vapaaksi jäsenvaltioksi. Aseman ansiosta märehtijöiden ja kamelieläinten tuontia rajoitetaan alueilta, joilla sinikielitautia esiintyy. Suomi säilyttää toistaiseksi vapaan asemansa rokotusten sallimisesta huolimatta, koska tautiseurantaa jatketaan mahdollisten tautitapausten havaitsemiseksi. Euroopan komissio on muuttanut sinikielitaudin luokitusta siten, että tautivapaita alueita ei enää tunnusteta virallisesti 15. heinäkuuta jälkeen.
Sinikielitauti on märehtijöiden ja kamelieläinten virustauti, jota esiintyy useimmissa Euroopan maissa Suomea, Viroa ja Latviaa lukuun ottamatta. Tauti aiheuttaa eläimissä muun muassa sierainvuotoa, turvotusta ja kuumetta. Lampailla oireet ovat voimakkaampia ja voivat johtaa eläimen kuolemaan.
Tauti voi siirtyä emästä sikiöön ja aiheuttaa luomista tai epämuodostuneita vasikoita tai karitsoita, jos eläin saa tartunnan tiineyden alkuvaiheessa. Lypsylehmillä tauti voi aiheuttaa maidontuotannon laskua. Koska tartunta leviää polttiaisten välityksellä, eläimiä on vaikeaa suojata tartunnalta muilla keinoin kuin rokottamalla.
Eläimiä rokotetaan yleisesti sinikielitautia vastaan muissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa. Tauti tai rokotus ei aiheuta riskiä kuluttajalle, ja elintarvikkeita voi myydä ja käyttää ilman rajoituksia. Sinikielitauti ei tartu ihmiseen.
- Osaston luetuimmat
