"Usein päästöt ja talous kulkevat käsi kädessä" – Pohjoissavolainen Maitomaa selvitti tuottajiensa tilakohtaiset kasvihuonekaasupäästöt
Seuraavaksi Maitomaa selvittää maitoketjun hiilipäästöt tölkitettyyn maitoon saakka. Käynnissä on myös laskenta, jossa tutkitaan tilojen turvepeltojen osuuksien sekä maankäytön muutosten vaikutuksia hiilijalanjälkeen.
Suonenjokelaisen meijerin maidontuottajia on yhteensä reilu sata ja tilat sijaitsevat ympäri Savon ja Karjalan maakuntia. Kuva: Sami KarppinenPohjoissavolainen Osuuskunta Maitomaa selvitti kaikkien tuottajiensa tilakohtaiset maidontuotannosta ja tilatoiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Samalla selvitettiin Maitomaan raakamaidon litrakohtaiset päästöt.
Maitomaan Hiilijalanjäljen laskenta valmistui kesän aikana alkutuotannon osalta. Laskenta kattaa koko tuotantoketjun pellolta aina lypsettyyn maitoon saakka.
Tulokseksi saatu 1,01 CO2e kg maitolitraa kohden on laskennan suorittaneen Envitecpolis Oy:n johtavan asiantuntijan Senja Arffmanin mukaan hyvä ja uskottava luku.
"Tulos kertoo, että Maitomaan tuottajatiloilla moni asia tehdään jo hyvin. Vaihteluväliä tilojen välillä on siinä, mistä päästöt syntyvät. Verrattain hyvää tulosta voidaan siis parantaa edelleen", Arffman selvittää.
"Tilakohtainen luku ei perustu arvioihin eikä keskiarvoihin vaan kunkin tilan yksilölliseen toimintaan. Tulos kertoo Maitomaan maidontuottajien todellisen hiilijalanjäljen, ei valikoidun joukon tai yksittäisten tuottajien lukuja", Arffman painottaa.
Suonenjokelaisen meijerin maidontuottajia on yhteensä reilu sata ja tilat sijaitsevat ympäri Savon ja Karjalan maakuntia. Laskennassa paljastui, että hiilipäästöjen määrä ei välttämättä liity esimerkiksi tilan kokoon.
"Usein päästöt ja talous kulkevat käsi kädessä. Monella tilalla on tehty toimenpiteitä, jotka pienentävät päästöjä satokiloa tai tuotettua maitolitraa kohti. Kun peltosato on panoksiin nähden hyvä, päästötkin ovat suhteessa pienemmät. Maitomaan tilojen hyvät lypsymäärät kertovat, että lehmien hyvinvointiin, eläinten valintaan ja ruokintaan panostaminen on onnistunut", Arffman kertoo.
Maitomaan toimitusjohtajan Markku Iivosen mukaan hiilipäästöjen lähtötason tunteminen on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää.
"Maidontuotanto ei muutu hiilineutraaliksi tiedossa olevin keinoin. Hiilijalanjäljen selvitys on työkalu, jonka avulla alamme tuottajien kanssa tavoitella pienempiä hiilipäästöjä. Yhdessä tekemällä ja parhaita käytänteitä jakamalla saavutamme merkittävimmät tulokset", Iivonen määrittelee.
Seuraavaksi Maitomaa selvittää maitoketjun hiilipäästöt tölkitettyyn maitoon saakka. Käynnissä on myös laskenta, jossa tutkitaan tilojen turvepeltojen osuuksien sekä maankäytön muutosten vaikutuksia hiilijalanjälkeen. Maitomaan tilat sijaitsevat Itä-Suomen alueilla, joissa turvepeltoja on verrattain vähän.
"Alustavien tulosten mukaan kivennäismailla sijaitsevien tilojen hiilipäästöt ovat merkittävästi pienempiä kuin turvepelloilla sijaitsevien. Odotamme mielenkiinnolla, mitä laskennan seuraavat vaiheet kertovat maitoketjumme luvuista", Iivonen paljastaa.
Meijerin tavoitteena on maitoketju, jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.
Envitecpolis Oy toteutti laskennan kansainvälisellä Cool Farm Tool -laskentaohjelmistolla, joka perustuu Euroopan komission määrittelemään tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevaan ohjeistukseen sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n laskentametodologiaan.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat
