• Tiedätkö mikä on haasio? Esa Heinola näyttää, miten se toimii

    Pelkosenniemellä Esa Heinola kuivaa heinää yhä haasiossa, kuten ennen vanhaan.
    Etualalla heinää kuivumassa haasiossa. Taustalla monelle tutumpia heinäseipäitä.
    Etualalla heinää kuivumassa haasiossa. Taustalla monelle tutumpia heinäseipäitä. Kuva: Markku Vuorikari
    Maatalous|Historia ja perinne
    24.7.202620:00
    Aida Salminen

    Haasio, haasia tai heinähaasia on perinteinen maataloudessa käytettävä teline, jota käytetään heinän ja muiden rehujen kuivattamiseen ulkona.

    Se koostuu pystypuista ja niiden väliin asetetuista vaakasuorista riu'uista, rautalangoista tai naruista, joiden päälle tuore heinä nostetaan kuivumaan ennen talvisäilöä.

    Alla olevassa videossa Pelkosenniemeltä kotoisin oleva Esa Heinola kertoo, miten haasio toimii käytännössä.

    Heinola tekee vuosittain heinää poroille, joille luonnonheinä soveltuu parhaiten talvirehuksi.

    Lämpimällä ja tuulisella kelillä heinä kuivuu haasiossa muutamassa päivässä.

    Heinäseipäät syrjäyttivät haasiot Suomessa 1900-luvulta alkaen ja viimeistään 50-luvun lopulla miltei kaikki heinät nosteltiin seipäille kuivumaan. Haasioita käytetään edelleen museopihoilla ja perinnemaisemissa. Lapissa niitä on nähtävillä vanhoilla suoniityillä.

    Lisää aiheesta
    • Epävakaat säät ovat paikoin vaikeuttaneet merkittävästi kuivaheinän tekoa.

      Maatalous | ”Korttakaan ei ole saatu kuivuriin” – kuivaheinän teko pitkittyy sateiden takia

      Tilaajalle
    • Helteinen ja aurinkoinen sää jatkuu lähipäivinä valtaosassa maata.

      Sää | Heinäpoutaa suurimpaan osaan maata — täysin ilman kuuroja ei kuitenkaan päästä

    Artikkelin aiheet
    haasio
    heinänkuivaus
    maatalous
    Pelkosenniemi
    poro
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää