Viljelijöitä jätetty pulaan: Unelma kuituhampusta ränsistyy käsiin

Vuonna 2021 Oulun seudulla toimintansa aloittanut pioneeriyritys Hemka Fiber oy on erikoistunut kuituhampun jalostukseen.

”Tavoitteena on laajentaa toimintaa Etelä- ja Rannikko-Pohjanmaalle, jotta hehtaariala saataisiin kasvatettua 6 000 hehtaariin”, kertoi Hemka oy:n perustajiin kuuluva kehitysjohtaja Ville Saarelainen MT:lle vuoden 2023 syyskuussa.

Tarkoituksena on ollut herätellä henkiin kuituhampun tuotantoa teollisessa mittakaavassa Kauhajoelle ja Etelä-Suomeen.

Kasvilla on Hemkan mukaan muutamia merkittäviä etuja. Hamppu on yksi maailman nopeiten kasvavista kasveista ja se ei vaadi torjunta-aineita, sillä sen kasvusto varjostaa rikkakasveilta niiden tarvitseman valon.

Biohajoavat hamppukomposiitit ovat erinomaisia vaihtoehtoja korvaamaan fossiilisten muovien raaka-aineita muun muassa autoteollisuudessa.

Hanke kuulosti toimittajan korvaan lähes liian hyvältä ollakseen totta. Viljelijälle jäisi parhaassa tapauksessa tuottoa noin 200 euroa tonnilta.

Hampun päistäre, olkihake, on uusiutuva ja orgaaninen raaka-aine, joka soveltuu useisiin käyttötarkoituksiin maataloussektorille.

Hampun kuidusta kehrättävät hampputekstiilit päihittävät useimmat kangasmateriaalit kaikilla kestävyyden osa-alueilla.

Kasvin sanotaan sitovan enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu viljelykasvi.

Hemka kertoo sivustollaan, että tarkoituksena on tuottaa laadukkaita tuotteita rakennus-, komposiitti ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin ja samalla parantaa planeettamme bio- ja atmosfäärin tämän hetkistä tilaa.

”Haluamme myös säilyttää maaseudun elävänä ja tarjota viljelijöille ja koneyrittäjille maaperää ehostavan ja taloudellisesti kannattavan viljelykasvin.”

Hamppu tekee edellä mainitut asiat mahdolliseksi yhtä aikaa ja antaa mahdollisuuden vähentää ympäristölle haitallisten materiaalien tuotantoa, yritys kertoo kotisivuillaan.

”Ensimmäisessä vaiheessa käytössämme on yksityisiä rahoittajia, mutta jatkojalostuslaitoksen kohdalla puhutaan 30–40 miljoonan euron investoinnista. Silloin mukaan tarvitaan sijoitusrahastoja”, Hemkan Saarelainen kertoi MT:lle tammikuussa 2024.

Toisen rahoituskierroksen tuloksista ei ole kerrottu julkisuuteen mitään.

Joel Rönngård on yksi kymmenistä viljelijöistä, jotka turhaan odottivat luvattua korjuukalustoa pelloilleen. Kuva: Johannes Tervo

Pari viikkoa sitten MT vieraili Söderfjärdenissä, Vaasan eteläpuolelle sijaitsevalla meteoriittikraatterin aikoinaan muotoilemalla peltoaukealla.

Joel Rönngård esitteli korjaamatonta hamppulohkoa, joka odotti turhaan sovittua koneellista suurpaalausta. Hänen lisäksi on kymmeniä pohjalaisviljelijöitä, joilla on sama tilanne.

Kuituhamppu kylvettiin vuosi sitten keväällä viljelijöiden ostamilla siemenillä, minkä jälkeen kasvusto on saanut kuivua paikoilleen talven yli.

Sittemmin viljelijöille on viestitty, että korjuu tulisi tehdä itse. Yhtiö ei todennäköisesti myöskään pysty ottamaan vastaan hampun satoa.

Rönngård arvioi, että kyseessä on todennäköisesti sopimusrikko yrityksen taholta. Lähistöllä on useita naapureita, jotka ovat samassa tilanteessa.

Luomua viljelevä Rönngård laskee suurimmaksi tappiokseen ulkomailta tuodun hampun siemenen kustannukset. Siemen maksoi noin 500 euroa hehtaarilta.

”Ikävä juttu, että tässä kävi näin. Tiesin kyllä, että uutta toimintaa aloittavan yrityksen kanssa on omat riskinsä.”

Jotkut viljelijät ovat joutuneet kulottamaan kasvustoa, koska muut muokkausmenetelmät eivät vaikuttaneet toimivilta. Hampun kuitu on erittäin lujarakenteista, mikä hankaloittaa kyntöä.

”Vaihtoehtona on yrittää paalata hamppu ja katsoa, saako sen myytyä jonnekin. Olemme tiedustelleet asiaa Ruotsin puoleltakin, mutta sikäläiset jalostajat eivät pysty auttamaan tilannetta”, Rönngård sanoo.

Rönngård ei ole menettänyt uskoaan hamppuun.

”Minulla on sopimus öljyhampusta toisen toimijan kanssa tälle satokaudelle.”

MTK:ssa harmitellaan tilannetta, joka näyttää sopimuksen tehneiden viljelijöiden kannalta vaikealta.

MTK on mukana Hemkassa erittäin pienenä osakkaana. Hemka Fiberin osakkeista järjestö omistaa vain yhden prosentin. MTK ei ole myöskään osallistunut yhtiön operatiiviseen liiketoimintaan.

”Yhtiöllä on valitettavasti ollut tavanomaisia toimintaansa aloittavan teolliseen liiketoimintayrityksen haasteita hampun potentiaalista huolimatta. Hampun monialainen potentiaali erilaisine käyttökohteineen ei ole silti kadonnut minnekään", kertoo MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen.

MT on lähettänyt kyselyjä viljelijöiden tilanteesta Hemkaan, mutta ei ole saanut vastausta.