

Joel Rönngård astelee miettiväinen ilme kasvoillaan pellollaan Söderfjärdenin kraatterilakeudella Vaasan eteläpuolella.
Ympärillä on kuutisen hehtaaria korjaamatonta kuituhamppua, vaikka pelto pitäisi olla jo muussa käytössä. Toukokuu on jo pitkällä.
Kuituhamppu kylvettiin vuosi sitten keväällä viljelijöiden ostamilla siemenillä, minkä jälkeen kasvusto on saanut kuivua paikoilleen talven yli.
Tavoitteena oli laajentaa toimintaa Etelä- ja Rannikko-Pohjanmaalle, jotta kokonaishehtaariala saataisiin Oulun seudun lisäksi kasvatettua 6 000 hehtaariin.
Rönngård on yksi kymmenistä pelkästään Pohjanmaalla sopimuksen tehneistä viljelijöistä, jotka ovat turhaan odottaneet kuituhamppua jalostavan Hemka Fiberin paalauskalustoa pellolleen.
Paalauksen 100 euron kustannus olisi veloitettu viljelijältä arviolta jopa 300 euron tonnisadosta.
Sittemmin viljelijöille on viestitty, että korjuu tulisi tehdä itse. Yhtiö ei todennäköisesti myöskään pysty ottamaan vastaan hampun satoa.
Rönngård arvioi, että kyseessä on todennäköisesti sopimusrikko yrityksen taholta. Lähistöllä on useita naapureita, jotka ovat samassa tilanteessa.
Luomua viljelevä Rönngård laskee suurimmaksi tappiokseen ulkomailta tuodun hampun siemenen kustannukset. Siemen maksoi noin 500 euroa hehtaarilta.
”Ikävä juttu, että tässä kävi näin. Tiesin kyllä, että uutta toimintaa aloittavan yrityksen kanssa on omat riskinsä. Aikoinaan mietin, etten olisi lähtenyt vielä ensimmäisenä vuonna mukaan lainkaan.”

Jotkut viljelijät ovat joutuneet kulottamaan kasvustoa, koska muut muokkausmenetelmät eivät vaikuttaneet toimivilta. Hampun kuitu on erittäin lujarakenteista, mikä hankaloittaa kyntöä.
”Vaihtoehtona on yrittää paalata hamppu ja katsoa, saako sen myytyä jonnekin. Olemme tiedustelleet asiaa Ruotsin puoleltakin, mutta sikäläiset jalostajat eivät pysty auttamaan tilannetta”, Rönngård sanoo.
Rönngård ei ole menettänyt uskoaan hamppuun.
”Minulla on sopimus öljyhampusta toisen toimijan kanssa tälle satokaudelle.”

Pioneeriyrityksenä vuonna 2021 Oulun seudulla aloittanut Hemka on kertonut valmistavansa hampusta muun muassa biomuoveja, tekstiilejä ja rakennusmateriaaleja teollisuuden käyttöön.
MTK:ssa harmitellaan tilannetta, joka näyttää sopimuksen tehneiden viljelijöiden kannalta vaikealta.
MTK on mukana Hemkassa erittäin pienenä osakkaana. Hemka Fiberin osakkeista järjestö omistaa vain yhden prosentin. MTK ei ole myöskään osallistunut yhtiön operatiiviseen liiketoimintaan.
”Yhtiöllä on valitettavasti ollut tavanomaisia toimintaansa aloittavan teolliseen liiketoimintayrityksen haasteita hampun potentiaalista huolimatta. Hampun monialainen potentiaali erilaisine käyttökohteineen ei ole silti kadonnut minnekään", kertoo MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen.
Yhtiöllä on jalostusyksikkö Haukiputaalla, ja suunnitelmissa on ollut koota tehdasluokan yksikkö Kauhajoelle. Jo hankittuja koneita hamppukuidun käsittelemiseksi ei ole kuitenkaan saatu pystytettyä.

MT on lähettänyt kyselyjä viljelijöiden tilanteesta Hemkaan, mutta ei ole saanut vastausta.
Hemka Fiberin toimitusjohtaja Christian Hansson on kertonut Ylelle haluavansa pois tehtävästään yrityksessä.
Pitkän linjan maanviljelijä ja teollisen toiminnan asiantuntija kertoo viljelleensä itsekin kuituhamppua yli 10 hehtaarin alalla.
”Teidän on lähestyttävä hallituksen puheenjohtajaa Eerik Klemettiä asiaan liittyen”, Hansson vastaa kommenttipyyntöön.
Liiketoiminnan kehittämisestä vastannut Eerik Klemetti ei niin ikään ole vastannut MT:n kommenttipyyntöön.